Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi ennätykselliset 1,1 miljoonaa euroa apurahoina vuosijuhlassaan 23.5.2026.
Itä-Suomen yliopiston professori Pasi Tuunainen on saanut Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahaston palkinnon. Palkinto luovutettiin Tuunaiselle rahaston vuosijuhlassa Joensuussa 23.5.2026.
Palkitsijat kiittävät historia- ja maantieteiden laitoksella työskentelevää Tuunaista konfliktien tutkijana ja kotiseudun tuntijana.
”Tuunaisessa yhdistyvät parhaalla tavalla kyky harjoittaa korkealaatuista kansainvälistä konflikteja ja kriisejä käsittelevää monitieteistä tutkimusta sekä halu toimia kotikaupungin ja maakunnan historian tuntemuksen lisäämiseksi yhteistyössä muiden kanssa. Tuunaisen tietämys ja innostus Joensuun historiasta sekä aktiivinen pyrkimys tiedon jakamiseen ja ovat vertaansa vailla”, palkintoperusteluissa todetaan. Palkinto on arvoltaan 15000 euroa.
Joensuulaistaustainen Pasi Tuunainen (s. 1966) on toiminut Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella historian ja maantieteiden laitoksella modernin ajan historian, erityisesti kriisien ja konfliktien historian professorina vuodesta 2025. Tätä ennen hän on työskennellyt Itä-Suomen ja Joensuun yliopistossa yliassistenttina ja yliopistonlehtorina lähes 30 vuotta.
Tuunainen on laajasti julkaissut asiantuntija, jonka tutkimusintresseihin ovat kuuluneet niin Yhdysvaltain ulkopolitiikka Vietnamin sodan aikakaudella, Suomen talvisota ja sen historia, sotataito kuin monitieteinen konfliktien maantieteen tutkimus. Teoksista mainittakoon Sodan maantiede (2023), Talven soturit (2019 ja Finnish Military Effectiveness in the Winter War 1939–40 (2016).
Väitöskirjansa ohella Tuunainen on kirjoittanut kuusi soolomonografiaa, kaksi elämäkertateosta, useita toimitettuja teoksia sekä runsaasti kansainvälisillä ja kotimaisilla foorumeilla julkaistuja referee-artikkeleita. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös laajalle lukijakunnalle kirjoitettuja teoksia.
Tuunainen on saanut tutkimuksistaan useista palkintoja kuten Suomen Marsalkka Mannerheimin sotahistorian palkinnon (2014), P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjapalkinnon (2012) sekä jaetun Tieto-Finlandia palkinnon (2005). Hän on toiminut merkittävissä tehtävissä tieteellisissä julkaisuissa ja seuroissa Suomessa ja kansainvälisesti.
Tuunainen ohjannut viisi väitöskirjaa ja yli 160 pro gradu -tutkielmaa. Hän on sotahistorian dosentti Oulun yliopistossa sekä sotataidon historian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on johtanut useita hankkeita ja on tällä hetkellä vastuussa Suomen Akatemian rahoittamasta Toisen maailmansodan pohjoisimman rintaman historia ja perintö -tutkimushankkeesta.
Korkean kansainvälisen tieteellisen uran saavutusten ohella Pasi Tuunaisella on aktiivinen rooli ja asiantuntijuus kotiseutunsa Joensuun historiassa. Julkaisujen ohella hän on perehtynyt maakunnan keskuskaupungin historiaan ja toiminut aktiivisesti kaupungin historian asiantuntijana niin museonäyttelyiden konsulttina, luennoimalla museon ja useiden järjestöjen tapahtumissa sekä osallistunut kaupunkioppaiden koulutukseen. Hän on järjestänyt historia-aiheisia kaupunkikävelyjä ja useita paikallishistoriaan liittyviä tapahtumia sekä toiminut Pohjois-Karjalan historiallisen seuran puheenjohtajana. Tuunaisen tietämys ja innostus Joensuun historiasta sekä aktiivinen pyrkimys tiedon jakamiseen ovat vertaansa vailla. Lisäksi hän on kerännyt ainutlaatuisen kokoelman vanhoja Joensuu-aiheisia postikortteja sekä Joensuun historiallisia karttoja ja asemakaavoja.
Pasi Tuunaisessa yhdistyvät parhaalla tavalla kyky harjoittaa korkealaatuista kansainvälistä konflikteja ja kriisejä käsittelevää monitieteistä tutkimusta sekä halu toimia kotikaupungin ja maakunnan historian tuntemuksen lisäämiseksi yhteistyössä muiden kanssa.
Pohjois-Karjalan rahasto jakoi vuosijuhlassaan yli 1,1 miljoonaa euroa apurahoina tieteen, taiteen ja tapahtumien tukemiseen. Jaettu summa on rahaston kaikkien aikojen suurin. Itä-Suomen yliopiston tutkimukseen kohdistui 20 apurahaa, yhteissummaltaan 633000 euroa.
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastojen yhteinen tiedeapuraha, 100000 euroa, myönnettiin yliopistonlehtori Steffi Goffartin johtamalle tutkijaryhmälle. Kaksivuotinen hanke kehittää kantasoluteknologiaa uhanalaisille eläimille kuten saimaannorpalle, ja se keskittyy saimaannorpan kantasolujen tuottamiseen ja fysiologiseen karakterisointiin. Projektin toteuttaa kaksi Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmää: Goffartin mitokondriofysiologian tutkimusryhmä Joensuussa ja tutkimusjohtaja Riikka Martikaisen johtama kantasolukeskus Kuopiossa.
Työ pohjautuu laboratoriossa kasvatettaviin sidekudossolulinjoihin, joita on tuotettu kalaverkkoihin hukkuneiden saimaannorppien ihonäytteistä. Hanke kehittää menetelmän muuntaa nämä solut indusoiduiksi pluripotenteiksi kantasoluiksi (iPSC). Nämä voidaan puolestaan erilaistaa useiksi eri solutyypeiksi, kuten sydän- ja hermosoluiksi, joita käytetään saimaannorpan fysiologisiin tutkimuksiin.
iPSC-solujen tuottaminen saimaannorpasta ja niiden hyödyntäminen fysiologisissa ja ekotoksikologisissa tutkimuksissa tarjoaa rohkaisevan esimerkin tulevalle luonnonvaraisiin ja harvinaisiin eläinlajeihin kohdistuvalle tutkimukselle. Menetelmä mahdollistaa lajien biologian tutkimisen solutasolla eläimiä vahingoittamatta.
Apurahoja Itä-Suomen yliopiston tutkimukseen
- Fil. tohtori Steffi Goffart, fil. maisteri Katriina Nurminen ja fil. maisteri Petra Tikkanen, kantasoluteknologiaa uhanalaisille eläimille kuten saimaannorpalle kehittävään ja soveltavaan tutkimukseen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Tiedeapurahana, 50000 euroa.
- Yhteiskuntat. maisteri Larissa Huohvanainen, kestävyysmurroksen kulttuurista oikeudenmukaisuutta paikallisyhteisöjen näkökulmasta käsittelevään väitöskirjatyöhön, kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana, Katri ja Richard Mansikan apurahana, 32000 e.
- M.A. Priyanka Muhury, naisten siirtolaisuuden representaatioita englanninkielisessä eteläaasialaisessa kirjallisuudessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, 32000 e.
- Fil. maisteri Sanni-Maaria Puustinen, arjen tulkintoja ennallistamisesta ja kulttuurisen luontokäsityksen muutoksesta Pohjois-Karjalassa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Katri ja Richard Mansikan apurahana, 32000 e.
- M.A. Reza Saberi, monikulttuuristen työyhteisöjen viestintää Pohjois-Karjalassa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Elojen rahaston apuraha, 32000 e.
- Fil. maisteri Henna Korhonen, ympäristöystävällisten valoa tuottavien materiaalien suunnittelua ja toteutusta käsittelevään väitöskirjatyöhön, Olavi Hirvosen rahaston apuraha, 32000 e.
- Fil. maisteri Mikko Nevalainen, muovi- ja keraamipintojen ominaisuuksia parantavia, kestäviä pinnoitteita käsittelevään väitöskirjatyöhön, Olavi Hirvosen rahaston apuraha, 32000 e.
- Fil. maisteri Dalva Lamminmäki, hyvinvoinnin perinteisiä ja muuttuvia merkityksiä vernakulaarissa saunakulttuurissa käsittelevään väitöskirjatyöhön, A. E. Kalstan rahaston apuraha, 16000 e.
- Fil. maisteri Samuli Tarula, siittiöiden ja naisen lisääntymiselimistön välistä molekyylitason kommunikaatiota käsittelevään väitöskirjatyöhön, A. E. Kalstan rahaston apuraha, 32000 e.
- Fil. maisteri Marika Pakarinen, ympäristökasvatusta ja katsomusopettajia käsittelevään väitöskirjatyöhön, Anna Koskimaan ja Aada Nevalaisen rahaston apuraha, 32000 e.
- Teol. maisteri Anni-Maria Peltola, Raamatun hyödyntämistä Venäjän hyökkäyssotaa oikeuttavissa ja vastustavissa kannanotoissa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Anna Koskimaan ja Aada Nevalaisen rahaston apuraha, 19000 e.
- M.Sc. Mathilde Rebiffé, metsäpalon voimakkuusasteen vaikutuksia boreaalisen metsän maaperän ja vesien orgaanisen aineen dynamiikkaan Pohjois-Karjalassa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Antti ja Siiri Lehvosen rahaston apuraha, 32000 e.
- Fil. maisteri Juho Tiainen, matematiikan opetuksen työelämälähtöisyyden suhdetta nuorten opiskelumotivaatioon käsittelevään väitöskirjatyöhön, Aino Leppäsen rahaston apuraha, 32000 e.
- Yhteiskuntat. maisteri Katja Asikainen, hanketyön lisääntymistä ja sen vaikutuksia työhön, sukupuoleen ja alueellisiin työmarkkinoihin Pohjois-Karjalassa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Valter ja Elin Parviaisen rahaston apuraha, 32000 e.
- Kasvatust. maisteri Jenni Bäckman, matemaattis-luonnontieteellisten koulutusohjelmien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Valter ja Elin Parviaisen rahaston apuraha, 32000 e.
- Fil. maisteri Iiris Salminen, Itä-Suomesta kotoisin olevien yksilöiden kielellistä variaatiota ja muutosta käsittelevään väitöskirjatyöhön, Valter ja Elin Parviaisen rahaston apuraha, 32000 e.
- Fil. maisteri Sinja Ylisiurua, yhteiskuntaluokan ja kielen tilanteisen vaihtelun kytköksiä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Pohjois-Karjalan Yliopistoseuran Naisten rahaston apuraha, 32000 e.
- D.Soc.Sc. Yasemin Kontkanen, maahanmuuttajanaisten yrittäjyyttä Suomessa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, S. A. Tervon rahaston apuraha, 36000 e.
- Yhteiskuntat. maisteri Antti Saarelainen, kuntien omistamien energiayhtiöiden omistajaohjauksen demokraattisuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön, S. A. Tervon rahaston apuraha, 32000 e.
- Fil. maisteri Jiri Vihavainen, DNA-pohjaisen biomonitorointityökalua, joka auttaa valaisemaan pimeää diversiteettiä, käsittelevään väitöskirjatyöhön, Eini ja Jorma Veikkolaisen rahaston apuraha, 32000 e.
Lähde: Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto
