Farmasian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Kroonisten silmäsairauksien hoito on haastavaa, koska silmää suojaavat rakenteet estävät lääkkeiden tehokkaan kulkeutumisen haluttuun vaikutuspaikkaan. Silmätipoilla hoidetaan pääosin silmän etuosan sairauksia, mutta tippoja on annosteltava tyypillisesti useita kertoja päivässä. Silmän takaosaa on usein hoidettava silmän sisäisillä pistoksilla, joita annostellaan lääkeaineesta riippuen noin kerran kuukaudessa. Nämä hoidot vaativat potilailta säännöllisiä käyntejä terveydenhuollossa ja niistä koituu merkittäviä kuluja yhteiskunnalle.
Väitöstutkimukseni aiheena oli pitkävaikutteisten silmälääkeaihioiden kehittäminen. Silmän etuosan hoidossa tutkimus keskittyi silmätippoihin ja sidekalvon alaiseen injektioon, jotka molemmat perustuivat hydrogeeliin. Silmän takaosan tutkimusta varten kehitin in vitro -mallin, jossa lääkeaineen vapautumista silmän sisällä voidaan simuloida. Lääkeaihioksi kehitin silmään annosteltavan biohajoavan implantin, jonka kehityksessä hyödynnettiin kyseistä menetelmää
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessa kehitetyn hydrogeelin ominaisuuksia voitiin muokata eri tarkoituksia varten. Lisäksi se vaikutti alentavan silmänpainetta kaneissa jopa kahden päivän ajan verrattuna kaupalliseen valmisteeseen, jonka vaikutus kesti vain tunteja. Sidekalvon alle annosteltuna sama hydrogeeli vaikutti silmänpaineeseen noin 20 päivän ajan. Silmänsisäisesti annosteltavien lääkevalmisteiden tutkimukseen kehitetty menetelmä vastasi hyvin in vivo -kokeissa havaittuja tuloksia. Menetelmä oli hyödyllinen biohajoavien implanttien kehityksessä, joilla havaittiin lääkeaineen kiderakenteen tai sen puutteen vaikuttavan merkittävästi lääkeaineen vapautumisnopeuteen implanteista. Yleensä amorfia, eli säännöllisen kiderakenteen puuttuminen, lisää lääkeaineen liukoisuutta, mutta yhdessä polymeerin kanssa lääkeaineen vapautuminen implanteista olikin hitaampaa.
Tutkimus osoitti, että hydrogeelisilmätipat voivat mahdollistaa nykyisin käytössä olevia silmätippoja pidemmän vaikutusajan. Hydrogeelin komponentit olivat kemiallisesti muokkaamattomia. Silmän sisäisten lääkevalmisteiden osalta tutkimus lisäsi tietoutta kehityksessä huomioitavista tekijöistä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pitkävaikutteisten silmälääkkeiden kehityksessä. Väitöstutkimus tuotti lisää työkaluja erityisesti silmän sisäisten pistosten kehitykseen. Tulokset tehtiin mallilääkeaineella, joten varsinainen lääkkeeksi asti kehittäminen vaatisi merkittävää lisätutkimusta. Kehitetty laboratoriomenetelmä voi kuitenkin vähentää lääkekehityksen alkuvaiheessa tarvittavien eläinkokeiden määrää. Lisäksi biohajoavien implanttien tutkimus voi hyödyttää rinnakkaisvalmisteiden kehitystä. Niiden kehitys on ollut haastavaa, koska lääkeaineen vapautumisnopeus biohajoavista implanteista riippuu monista tekijöistä. Pitkävaikutteisten lääkevalmisteiden kehittäminen on tärkeää myös hoitomyöntyvyyden kannalta, sillä pitkä annosteluväli on potilaan edun mukaista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa kehitettiin useita hydrogeeliformulaatioita, joista lupaavimmat arvioitiin in vitro ja in vivo -kokeissa. Lääkeaineen vapautumista ennustavan mallin kehittäminen oli monivaiheinen prosessi, jonka pohjalta lopullinen malli valmistui. Mallia hyödynnettiin biohajoavia silmäimplanttien kehityksessä, joita tutkittiin in vitro ja in vivo -kokeissa. Väitöstutkimus tehtiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston silmälääketutkimusryhmän, Johnson & Johnson -lääkeyhtiön sekä Etelä-Tanskan yliopiston kanssa.
Proviisori Teemu Sorsan väitöskirja Long-acting ocular drug delivery systems – from in vitro method to in vivo investigation (Pitkävaikutteiset silmälääkkeet – in vitro -menetelmästä in vivo -tutkimukseen) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Tenured Professor Vanessa Andrés Guerrero Madridin Complutense-yliopistosta ja kustoksena dosentti Astrid Subrizi Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Proviisori Teemu Sorsa, [email protected]
