Valtaosalla lastensuojelun jälkihuollossa olevista nuorista havaittiin tuoreessa tutkimuksessa riskikäyttäytymistä, tavallisimmin päihteidenkäyttöä tai rahan käytön ongelmia. Moni ei ongelmistaan huolimatta turvautunut saatavilla oleviin tukipalveluihin. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella tehty tutkimus julkaistiin Journal of Advanced Nursing -lehdessä.
Jälkihuollolla tuetaan nuorta itsenäiseen elämään huostaanoton ja sijaishuollon päätyttyä. Jälkihuollossa olevat nuoret ovat haavoittuvassa asemassa ja kohtaavat monitahoisia haasteita itsenäistyessään.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin jälkihuollossa olevien nuorten riskikäyttäytymistä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Aiempi tutkimus aiheesta on niukkaa sekä kansainvälisesti että kansallisesti.
Tutkimuksessa analysoitiin 698 nuoren sähköisiä dokumentteja, jotka sisälsivät tietoa heidän lastensuojelutaustastaan, terveydestään ja palveluistaan. Kaikkiaan 88 prosentilla nuorista tunnistettiin joko yksi tai useampi riskikäyttäytymisen muoto. Yli puolella riskikäyttäytyminen ilmeni päihteiden käyttönä ja lähes puolella rahan käytön ongelmina. Lähes kolmasosa nuorista tupakoi ja yli viidenneksellä oli tunnistettu itsetuhoista käytöstä.
– Riskikäyttäytyminen oli yhteydessä nuoren päivärytmin ja opiskelun ongelmiin sekä nuoren oman lapsen lastensuojelun asiakkuuteen tai sijoitukseen, mikä viittaa ongelman ylisukupolvistumiseen, kertoo väitöskirjatutkija Ulla-Kaarina Petäjä.
– Huomionarvoista on myös riskikäyttäytymisen eri muotojen kumuloituminen samoille nuorille, mikä lisää heidän haavoittuvuuttaan.
Riskikäyttäytyvien nuorten tarve erilaisille palveluille on tunnistettu ja niitä jatkuvasti kehitetään, mutta osa nuorista putoaa syystä tai toisesta niiden ulkopuolelle. Tutkimuksessa havaittiin, että useimmin käyttämättä jäivät sosiaaliohjaajan, opinto-ohjaajan sekä psykiatrisen avohuollon palvelut.
Tutkimus kuvaa ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti jälkihuollossa olevien nuorten riskikäyttäytymisen muotoja ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä sekä palveluiden käyttöä. Tuloksia voidaan hyödyntää jälkihuollon palveluiden kehittämisessä sekä poliittisen päätöksenteon tukena. Tutkimus lisää eri toimijoiden ymmärrystä jälkihuollossa olevien nuorten kokonaisvaltaisesta tuen tarpeesta ja mahdollistaa monialaisen yhteistyön tiivistämisen.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Ulla-Kaarina Petäjä, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, ulla-kaarina.petaja(a)uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Petäjä, U.-K., Terkamo-Moisio, A., & Häggman-Laitila, A. (2023). The multifaceted nature of risk behaviour among adolescents—A document analysis of patient and aftercare service providers' records. Journal of Advanced Nursing, 00, 1– 17. https://doi.org/10.1111/jan.15715
