Laadukkaalla ja suunnitelmallisella ruokakasvatuksella voidaan lisätä lasten hyvinvointia sekä edistää hyviä ruokailutottumuksia. Tutkimusten mukaan ruokakasvatuksella voidaan lisätä esimerkiksi lasten täysipainoisen lounaan nauttimista ja osallisuutta ruokailussa. Ruokakasvatus on myös opetussuunnitelmien perusteiden mukaista toimintaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kuntia ympäri maan tuetaan nyt ottamaan käyttöön kokonaisvaltaisen ruokakasvatuksen toimintamallit.
Päiväkodit ja koulut ovat luontevia ympäristöjä ruokakasvatukselle.
− Opettajien ja kasvatushenkilöstön rooli ruokakasvattajina on merkittävä, sillä ruokaan ja ruokailuun liittyy paljon tiedostamattomia arvoja, asenteita ja toimintatapoja. Laadukas, tietoinen ja tavoitteellinen ruokakasvatus edistää ruokaan ja syömiseen liittyvien tietojen ja taitojen oppimista sekä mutkattoman ruokasuhteen muodostumista, kertoo varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori ja tutkija Titta Kettukangas Itä-Suomen yliopistosta.
Ruokakasvatuksen aloittaminen jo varhain ja sen saumaton jatkuminen varhaiskasvatuksesta läpi perusopetuksen on ensiarvoisen tärkeää.
− Lapsen varhaiset vuodet ovat aivan keskeisessä asemassa, kun puhutaan oppimisesta. Varhaislapsuudessa opitaan koko elämän kestäviä tottumuksia, omatoimisuutta, ruuan valmistukseen liittyviä taitoja sekä ruokaan, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä merkityksiä. Lapset innostuvat ruuan tutkimisesta ja valmistamisesta! Kun lapsi siirtyy päiväkodista kouluun, hän on jo taitava useissa ruokailuun liittyvissä toimissaan. Onkin tärkeää, että monipuolinen ruokakasvatus jatkuu myös koulussa, Kettukangas sanoo.
Kuntia tuetaan toimintamallien käyttöönotossa
Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutettavaa ruokakasvatusta on kehitetty aktiivisesti viime vuosina, ja nyt on aika ottaa hyviksi todetut toimintamallit käyttöön valtakunnallisesti.
Tänä keväänä käynnistyneessä hankkeessa jalkautetaan eri kunnissa ympäri Suomen ruokakasvatuksen toimintamalleja, varhaiskasvatukseen Neuvokas perhe ruokakasvatus -verkkopalvelua ja perusopetukseen Maistuva koulu -mallia. Toimintamallien käyttöönottoa tuetaan kuntalähtöisesti. Hankkeeseen osallistuville kunnille sekä niiden päiväkodeille ja kouluille tarjotaan tukea ja yksilöllistä mentorointia ruokakasvatuksen kehittämiseen lukuvuosien 2021–22 tai 2022–23 aikana. Hankkeeseen etsitään nyt mukaan kiinnostuneita kuntia, jotka haluavat hyödyntää hankkeen tuen päiväkotien ja koulujen ruokakasvatuksen ja ruokailun kehittämisessä sekä toimintamallien käyttöönotossa. Hankeaikana kuntakohtaista tukea saa valtakunnallisesti yhteensä 30 kuntaa.
Työkalut ja materiaalit ovat kaikkien saatavilla
Laadukkaan ruokakasvatuksen varmistamiseksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten, koulujen opetushenkilöstön ja ruokapalveluiden työntekijöiden ruokakasvatusosaamista vahvistetaan lyhyillä verkkokoulutuksilla, koulutuswebinaareilla sekä täydennyskoulutuskokonaisuudella, joka julkaistaan Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskuksen opintotarjottimelle.
Kaikki jalkautettavat ruokakasvatuksen toimintamallit, työkalut, materiaalit sekä koulutukset ovat maksuttomia ja kaikkien käytettävissä. Näin ollen jokaisella päiväkodilla ja koululla on mahdollisuus lähteä kehittämään ruokakasvatustoimintaansa omatoimisesti. Ruokakasvatustoiminnan kehittymistä seurataan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti nykytila.fi-verkkopalvelun avulla. Nykytila.fi on hyvä ponnahduslauta ruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämiseen ja entistä vahvempaan huomioimiseen osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.
Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hanketta toteuttavat vuosina 2021–23 yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Suomen Sydänliitto ry. Hanke on yksi maa- ja metsätalousministeriön rahoittamista Ruokaketju-hankkeista.
Lisätietoja:
Aija Laitinen, hankekoordinaattori, Itä-Suomen yliopisto, aija.laitinen (at) uef.fi, p. 040 417 4194
