Suomea on perinteisesti pidetty tasa-arvoisena maana, jossa kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet pärjätä eli mahdollisuuksien tasa-arvon on katsottu toteutuvan hyvin. Kuitenkin 1990-luvun rakennemuutoksista lähtien yhteiskunta nuorten kasvuympäristönä on muuttunut kohti yksilön omaa vastuuta ja kyvykkyyttä painottavaa meritokraattista kilpailuyhteiskuntaa
Juuri julkaistu tutkimus kohdistuu juuri tuossa yhteiskunnallisessa muutostilanteessa kasvaneiden nuorten käsityksiin mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta Suomessa ja siihen, miten nuo käsitykset ovat yhteydessä heidän käsityksiinsä toimijuuden mahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mahdollisuuksien tasa-arvokäsityksiä koskevan kyselyaineiston perusteella nuoret jakaantuvat kahtia siten, että enemmistö on optimisteja, jotka uskovat mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuvan, mutta lähes yhtä paljon on kriittisiä, jotka suhtautuvat siihen epäileväisesti. Näiden lisäksi pieni osuus on kannastaan epävarmoja.
Nuorten luokkapohdinnoista koostuvassa laadullisessa aineistossa nuoret erittelivät käsityksiään siitä, mitkä tekijät yhteiskunnassa vaikuttavat toimijuuden mahdollisuuksiin. Näitä ovat raha, koulutus ja keskiluokkaisuus. Lisäksi nuoret hahmottivat pohdinnoissaan käsitystapaa meritokraattisesta Suomesta reilun epätasa-arvon maana.
– Nuorten mielestä lähtökohdat elämään voivat olla epätasa-arvoisia, mutta yhteiskunta mahdollistaa ahkeruuteen perustuvalla yksilötoimijuudella paremman elämän tavoittelun, tutkija Katja Lötjönen kertoo.
Kriittisetkin nuoret uskovat siihen, että jokaisen tulee kantaa vastuu pärjäämisestään
Nuoret kuitenkin rakentavat tätä vaadetta yksilötoimijuudelle eri tavalla. Optimistiset uskovat mahdollisuuksien tasa-arvoon yhteiskunnan objektiivisena tilana ja pitävät yksilötoimijuutta kansalaiseen kohdistuvana velvollisuutena, jossa jokaisen tulee kantaa vastuu omasta pärjäämisestään.
Heidän käsityksensä noudattelevat meritokratian oikeuttamista siinä mielessä, että he uskovat suomalaisen yhteiskunnan toimivan meritokraattisten ihanteiden mukaisesti antamalla aidosti kaikille samat mahdollisuudet pärjätä elämässään.
Vaikka kriittiset epäilevät mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa, he näyttävät silti hyväksyvän meritokratian yksilön omaan vastuuseen perustuvana oman toimijuutensa reunaehtona. Siinä missä optimistiset hyväksyivät meritokratian aktiivisesti, kriittiset tekivät sitä passiivisemmin, osin pakon edessä.
– Kriittisten nuorten käsityksissä meritokraattinen yhteiskunta näyttäytyy vallitsevana tilana, jossa omaan vastuuseen ja ahkeruuteen perustuva yksilötoimijuus on keino pyrkiä kohti parempaa elämää, vaikka se vaatiikin toisilta enemmän töitä.
Tutkimuksen aineiston nuoret ovat kasvaneet meritokraattisessa yhteiskunnassa, jossa ajan henki on korostanut yksilötoimijuutta. Tämä heijastuu heidän näkemyksissään. Reilun epätasa-arvon paikantuminen nuorten käsityksistä valottaa nuorten havaitsemia toimijuuden raameja yhteiskunnassa. Lisäksi se tarjoaa kehyksen ymmärtää sitä vuorovaikutusta, jota tapahtuu yhteiskunnan ja nuoren välillä hänen pyrkiessään meritokratian määrittämissä odotuksissa toteuttamaan toimijuuttaan ja rakentamaan itselleen mielekästä elämää.
Tutkimuksen aineisto koostui 532 vastaushetkellä 15–25-vuotiaasta Kuopion seutukunnan alueella asuvasta nuoresta. Tutkimuksessa hyödynnettiin integroivaa monimenetelmällistä otetta, jossa tilastollisen aineiston avulla ryhmiteltiin nuoret mahdollisuuksien tasa-arvokäsitystensä perusteella sisäisesti samankaltaisiin ja keskenään erilaisiin ryhmiin, joissa tarkasteltiin laadullisen aineiston avulla käsityksiä toimijuuden mahdollisuuksista.
Tutkimusartikkeli:
Lötjönen, K. (2024). Meritokratia reiluna epätasa-arvona – Nuorten käsityksiä mahdollisuuksien tasa-arvosta ja toimijuuden mahdollisuuksista. Sosiologia, 61(1), 25–43. https://journal.fi/sosiologia/article/view/143927v
