Hampaiden eroosio on hyvin yleistä aikuisilla. Eroosiota tutkittiin ensimmäistä kertaa Suomessa laajasti Terve Suomi -väestötutkimuksessa.
Vähäistä eroosiota hampaissa esiintyy jopa 71 prosentilla suomalaisista ja vähintään kohtalaista eroosiota 17 prosentilla. Vähäinen erosiivinen kuluminen on hyvin tavallista jo nuorimmissa ikäryhmissä – 20–34-vuotiaista naisista sitä esiintyy 53 prosentilla ja miehistä peräti 78 prosentilla.
Eroosiolla tarkoitetaan hampaan kiilteen liukenemista ja hampaiden syöpymistä. Erityisesti happamat juomat, kuten energia- ja urheilujuomat pehmentävät ja liuottavat hammaskiillettä ja aiheuttavat eroosiota. Eroosio voi johtua myös suuhun nousevasta happamasta mahanesteestä esimerkiksi refluksitaudissa tai syömishäiriöissä, kuten bulimiassa.
– Hampaan kiille ei uusiudu, joten menetettyä kudosta ei saa takaisin. Kun hammaskiille on kulunut pois, pehmeämpi hammasluu paljastuu ja kuluu kiillettäkin nopeammin. Tämä voi aiheuttaa voimakkaita vihlomisoireita, kertoo Terve Suomi -tutkimuksen suun ja hampaiden tutkimusosiosta vastannut Itä-Suomen yliopiston professori Liisa Suominen.
– Hampaiden madaltuminen eroosion seurauksena ja keltaisen hammasluun paljastuminen vaikuttaa myös purentaan ja aiheuttaa esteettistä haittaa, Suominen jatkaa.
Eroosiota aiheuttavat myös monet muutoin terveelliset ruoka-aineet, kuten useimmat hedelmät ja marjat.
Hampaiden kulumista voi ehkäistä nauttimalla happamat ruuat ja juomat aterioiden yhteydessä ja huuhtomalla suu syömisen jälkeen vedellä tai maidolla. Säännöllinen ruokarytmi, hampaiden harjaus pehmeällä harjalla ja fluoritahnalla kahdesti päivässä sekä ksylitolituotteiden käyttö aterioiden jälkeen ehkäisevät sekä eroosiota että hampaiden reikiintymistä. Hampaita ei kuitenkaan pidä harjata heti happamien tuotteiden nauttimisen jälkeen, vaan mielellään ennen sitä tai vähintään 30 minuuttia sen jälkeen.
– Eroosion hoito on kallista ja aikaa vievää. Siksi olisikin tärkeintä ehkäistä vaurioiden syntyminen tai jo syntyneiden vaurioiden eteneminen mahdollisimman varhain. Pitkälle edenneitä eroosiovaurioita voidaan korjata esimerkiksi yhdistelmämuovipaikkauksella tai hampaita kruunuttamalla, Suominen kertoo.
Hampaiden ja suun sairauksilla on yhteys tulehduksiin ja muihin sairauksiin
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan peräti 74 prosentilla aikuisista on suussaan vähintään yksi syventynyt neljän millimetrin ientasku ja 39 prosentilla vähintään yksi reikiintynyt eli karioitunut hammas.
Syventyneet ientaskut ovat merkki parodontiitista eli hampaiden kiinnityskudossairaudesta. Sillä on todettu olevan yhteys moniin muihin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen.
– Hampaiden paikkaus ja vanhojen paikkojen uusinta kuluttaa eniten suun terveydenhuollon resursseja ja on kallista myös potilaalle itselleen. Hoitamattomat hampaat voivat kuitenkin aiheuttaa hyvinkin vakavia, jopa teho-osastohoitoa vaativia tulehduksia. Suun sairaudet olisi tärkeää ehkäistä jo ennen niiden syntymistä huolellisella omahoidolla ja käymällä ammattilaisen vastaanotolla yksilöllisen tarpeen mukaan määritellyin tutkimus- ja hoitovälein, sanoo toinen Terve Suomen suun tutkimuksen päätutkijoista, ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa.
Kaksi viidestä aikuisesta pelkää hammashoidossa käymistä
Yksi syy sille, ettei suun terveydenhuollon tarkastuksiin ja hoitoon aina hakeuduta ajoissa, on hammashoidon pelko. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia aikuisista pitää hammashoidossa käymistä vähintään jonkin verran pelottavana.
– Pelon vuoksi ei kannata jättää käymättä hammashoidossa, sillä pelkoa voidaan lievittää ja hoitaa monin tavoin. Jos käynti pelottaa, tämä kannattaa ottaa puheeksi jo aikaa varatessa tai viimeistään vastaanotolle tullessa. Kaikki suun terveydenhuollon ammattilaiset saavat koulutuksen pelon hoitoon jo osana perusopintojaan, ja se on heille tuttua, jokapäiväistä työtä, toteavat Liisa Suominen ja Ulla Harjunmaa.
Suun ja hampaiden kliininen tutkimus sekä kysely toteutettiin vuonna 2023. Siihen osallistui vajaa 2 000 yli 20-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista.
Lähde:
Suunterveyden tutkimus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lisätietoja:
Ulla Harjunmaa
ylihammaslääkäri
THL
puh. 029 524 7375
etunimi.sukunimi@thl.fi
Liisa Suominen
professori
Itä-Suomen yliopisto
puh. 040 355 2442
etunimi.sukunimi@uef.fi
