Kirkkohistorian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessa tarkastelen suomalaista sivussatoimijuutta Virossa Kloogan työ- ja keskitysleirillä toisen maailmansodan aikana 1941–1944. Ylirajaisessa tutkimuksessa asetan suomalaisen inkeriläisten siirroissa syntyneen aineiston Baltian sotahistorian kontekstiin virolaisen arkistoaineiston avulla. Historia ei noudattele valtiollisia rajoja, mutta historiantutkimus on silti etenkin sotahistorian osalta usein varsin kansallista. Toisenlaiset näkökulmat laajentavat ymmärrystämme sodasta ja sotahistorian harmaasta alueesta: toimijuudesta, vastuusta ja tapahtumista tyypillisempien kertomusten ulkopuolella.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Historiantutkimuksessa ei ole juuri käsitteellistetty sivussatoimijuutta: sivussa pääasiallisista tapahtumista olevan kertojan roolia käsitysten ja kokemusten kokonaisuuden hahmottamiseksi. Kansainvälisessä tutkimuksessa työ- ja keskitysleirin väliset yhtymäkohdat ovat jääneet vähälle huomiolle. Suomalaiset kuvasivat Kloogan aluetta tarkkuudella, jollaista mikään muu aineisto ei tarjoa. Pystyin osoittamaan, millainen paikka Klooga oli ennen keskitysleirin perustamista. Ja toisaalta esimerkiksi keskitysleirin SS-lääkärin raportit loivat syvemmän kontekstin suomalaisten lääkintäupseerien huolille terveysturvallisuudesta.
Tutkimus kuvaa, miten suomalaiset itse hahmottivat omaa toimintaansa ja miten he olivat myös monin paikoin myös tietämättömiä siitä, mitä ympärillä tapahtui. Suomalaiset esimerkiksi kuvasivat Kloogalle kuljetettuja juutalaisia pääasiassa venäläisiksi, mikä kertoo sota-aikaisista käsityksistä ja huhujen roolista. Toisaalta suomalaisten kuvaukset viittasivat siihen, että Kloogalla oli juutalaisia vankeja jo aiemmin kuin aikaisemmassa tutkimuksessa on tiedetty.
Suomalaisten toimijuus ja valinnat vaikuttivat myös Kloogan keskitysleirin historiaan: pystyin tutkimuksessani osoittamaan Viron turvallisuuspoliisin tutkinta-aineiston avulla, että suomensukuisia pakolaisia oli töissä juutalaisten keskitysleirillä. Inkeriläisten siirtojen ulkopuolelle jääneiden henkilöiden historiaa on aiemmin tutkittu vähän.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Historiantutkimuksessa on viime vuosina keskusteltu siitä, mitä lähdeaineistot voivat kertoa suomalaisten vastuusta sotahistoriassa, esimerkiksi SS-vapaaehtoisten toimintaan liittyen. Tutkimus osoitti, millä kaikilla tavoilla kokemuksemme ovat erillään historian "suurista tapahtumista". Huhut, käsitykset ja tulkinnat vaikuttavat etenkin sota-aikoina siihen, miten omaa paikkaamme ja ympäristöämme hahmotamme. Tämän huomioiminen ylirajaisten näkökulmien avulla voi tuottaa parempaa ja luotettavampaa tietoa menneisyydestä. Ylirajaisuutta voidaan käyttää historiantutkimuksessa myös kuin tutkimuksellisena laboratoriona: esimerkiksi Suomen ja Viron historian tutkiminen rinnakkain on enemmän kuin kahden maan historiaa yhdessä. Erojen ja yhtäläisyyksien kautta voidaan hahmottaa sodan kaltaisia suuria ilmiöitä ja niistä tehtyjä kansallisia tulkintoja tarkkanäköisemmin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Kiinnostuin aiheesta, koska huomasin suomalaisen ja virolaisen historian kertovan samasta Kloogan alueesta niin eri tavoilla. Halusin selvittää, mitä kaikkea erilaisten tulkintojen taakse kätkeytyy. Keskeisin lähdeaineistoni oli inkeriläisten siirroissa syntynyt suomalainen aineisto, jota kontekstoin virolaisella arkistoaineistolla. Tutkimuksessa hahmottelen tilan ja paikan sekä kokemuksen ja tapahtuman välistä rajapintaa sivussatoimijuuden käsitteen kautta. Olen lähestynyt aihetta kokemushistorian ja mikrohistorian kautta. Tutkimuksen alusta saakka suomalainen erityinen näkökulma on ollut tärkeä ja siitä syntyi käsite "sivussatoimijuus".
Myös taide on vaikuttanut tutkimusmenetelmän kehittelyyn: vuonna 2023 ilmestynyt holokaustielokuva The Zone of Interest kuvaa Auschwitzin keskitysleiriä kuvaamatta itse keskitysleiriä leirin komendantti Rudolf Hössin perheen näkökulman kautta. Kirjallisuudessa esimerkiksi F. Scott Fitzgeraldin Kultahatun kertoja on sivussa varsinaisista tapahtumista.
