Ensihoitajien työhyvinvointi on tärkeää sekä palvelun toimivuuden että potilasturvallisuuden näkökulmasta. Ensihoitopalvelun hallinnollista johtamista on silti tutkittu kansainvälisestikin vähän. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että transformationaalinen johtaminen oli myönteisesti yhteydessä ensihoitajien työn imuun ja koettuun työhyvinvointiin.
Transformationaalisella johtamisella tarkoitetaan vuorovaikutuksellista ja arvolähtöistä johtamistapaa, jossa johtaja innostaa ja motivoi, toimii eettisenä esimerkkinä sekä tukee työntekijöiden yksilöllistä kehittymistä ja yhteistyötä. BMC Health Services Research -lehdessä julkaistu tutkimus on osa ensihoitaja, TtM Jenni Hirvikallion hoitotieteen alan väitöskirjaa.
– Tulokset nostavat esiin hallinnollisen johtamisen merkityksen ensihoitopalvelussa. Ensihoitajat tekevät itsenäistä ja vaativaa asiantuntijatyötä, usein etäällä hallinnollisista esihenkilöistään. Tutkimuksemme perusteella johtamisella on yhteys siihen, miten ensihoitajat kokevat työnsä ja työhyvinvointinsa, Hirvikallio kertoo.
322 ensihoitajaa eri puolilta Suomea vastasi tammi-helmikuussa 2026 verkkokyselyyn työn imusta ja koetusta työhyvinvoinnista. Kyselyssä he myös arvioivat hallinnollisten johtajiensa johtamista Transformationaalinen johtaminen -mittarilla. Professori Tarja Kvistin ryhmässä kehitettyä mittaria käytettiin nyt ensimmäistä kertaa ensihoidon toimintaympäristössä.
Ensihoitajat arvioivat hallinnollisten johtajiensa transformationaalisen johtamisen kohtalaiseksi (2,75 asteikolla 1–5). Johtamisen osa-alueista korkeimmat arviot sai johtamisen etiikka ja matalimmat arviot palautteen anto ja palkitseminen. Samalla mittarilla on saatu vastaavan kaltaisia tuloksia erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä.
Transformationaalinen johtaminen oli yhteydessä vahvempaan työn imuun ja parempaan koettuun työhyvinvointiin myös kun analyyseissä huomioitiin taustatekijöitä, kuten ikä ja työkokemus.
Työn imu oli myös myönteisesti yhteydessä koettuun työhyvinvointiin. Tulosten valossa johtamisen ja työhyvinvoinnin välillä voikin olla työn imun kautta kulkeva epäsuora yhteys.
– Työn imu saattaa osaltaan selittää transformationaalisen johtamisen ja koetun työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Tämä on kiinnostavaa, sillä työn imu kuvaa työntekijän tarmokkuutta, omistautumista ja työhön uppoutumista. Havainto tuo uutta tietoa siitä, miten johtaminen, työn imu ja työhyvinvointi liittyvät toisiinsa ensihoidossa, Hirvikallio sanoo.
Tutkimuksen perusteella ensihoidon johtamisessa olisi tärkeää vahvistaa erityisesti palautteen antamista, palkitsemista sekä henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukemista. Ensihoidon hallinnollinen johtaminen tapahtuu usein etäällä henkilöstön päivittäisestä työstä, sillä ensihoitoyksiköt sijaitsevat maantieteellisesti hajallaan ja ensihoitajat tekevät työtään itsenäisesti muuttuvissa toimintaympäristöissä.
– Kun henkilöstö työskentelee hajallaan, hallinnollisen johtamisen käytäntöjen on oltava toimivia myös ilman jatkuvaa kasvokkaista yhteyttä. Tutkimus antaa tietoa, jonka pohjalta ensihoitopalvelun johtamista voidaan arvioida ja kehittää henkilöstön työn imun ja työhyvinvoinnin näkökulmasta, Hirvikallio toteaa.
Koska kyseessä oli poikkileikkaustutkimus, tuloksista ei voida päätellä syy–seuraussuhteita.
Hirvikallio jatkaa aihepiirin tutkimusta haastattelemalla ensihoitajia ja ensihoidon johtajia.
Tutkimusartikkeli:
Hirvikallio, J., Haaranen, A. & Kvist, T. Associations between transformational leadership, work engagement, and occupational well-being among Finnish paramedics in prehospital emergency medical services: a cross-sectional study. BMC Health Serv Res 26, 1208 (2026). https://doi.org/10.1186/s12913-026-14994-1
Lisätietoja:
Jenni Hirvikallio, TtM, ensihoitaja, väitöskirjatutkija
Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto
[email protected]
Yliopistonlehtori Ari Haaranen, https://uefconnect.uef.fi/ari.haaranen/
Professori Tarja Kvist, https://uefconnect.uef.fi/tarja.kvist/
