Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheena on terveysalan opettajien työhyvinvointi Suomessa ja Virossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvoinnin tilaa ja testattiin työhyvinvoinnin mittarin rakennetta. Lisäksi toimintatutkimuksen menetelmiä soveltaen toteutettiin yhteisölähtöinen osallistava työhyvinvointi-interventio terveysalan opettajien työyhteisöissä Suomessa ja Virossa.
Aihetta on tärkeää tutkia, koska työelämän nopea muutos, digitalisaatio ja kasvavat osaamisvaatimukset kuormittavat erityisesti asiantuntijatyötä tekeviä terveysalan opettajia. Opettajien työhyvinvointi on keskeinen edellytys laadukkaalle opetukselle, tulevien terveydenhuollon ammattilaisten osaamiselle ja työssä pysymiselle.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni keskeiset tulokset osoittavat, että terveysalan opettajien itsearvioitu työhyvinvointi on kokonaisuutena kohtuullisella tasolla ja opettajat kokevat työnsä arvostetuksi ja merkitykselliseksi. Työhyvinvoinnin kehittämistarpeet kohdistuivat työyhteisössä tapahtuvaan tiedottamiseen ja vuorovaikutukseen sekä työn organisoinnin prosesseihin. Lisäksi erityisesti korona-aikana työyhteisön työhyvinvointitoiminta koettiin riittämättömäksi. ”Sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointi” ‑mittarin rakenne todettiin soveltuvaksi työhyvinvoinnin mittaamiseen tällä kohderyhmällä.
Yhteisölähtöinen vuoden mittainen työhyvinvointi-interventio ei osoittanut tilastollisesti merkitsevää muutosta itsearvioidussa kokonaistyöhyvinvoinnin tasossa. Suunta oli kuitenkin positiivinen ja työhyvinvointitoiminnan koettiin lisääntyneen. Laadulliset ja määrälliset tulokset osoittivat edistystä työn organisoinnissa, työhyvinvoinnin keskustelukulttuurissa ja yhteisessä reflektiossa. Intervention yhteisökeskeinen lähestymistapa koettiin toimivaksi.
Tutkimus tarjosi uutta tietoa työhyvinvoinnista, näyttöä yhteisölähtöisen työhyvinvointi-intervention tuloksellisuudesta ja toimivuudesta terveysalan opettajien työyhteisöissä sekä validoidun mittarin tämän kohderyhmän työhyvinvoinnin arviointiin. Tulokset tuottavat kaivattua tietoa alalta, jossa aiempi interventiotutkimus on ollut vähäistä, ja ne antavat työkaluja alan työhyvinvoinnin tutkimukselle ja kehittämiselle.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää terveysalan koulutusorganisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin mittari tarjoaa terveysalan opettajien työhyvinvoinnin systemaattiseen arviointiin validoidun mittarin, jota voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin voimavarojen tunnistamisessa ja kehittämistoimien kohdentamisessa.
Tulosten mukaan työhyvinvoinnin kehittämistarpeet näyttäisivät kohdentuvan työn organisointiin, tiedonkulkuun, palkitsemiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun, mutta organisaatiotasolla kehittämistyön on hyvä kohdentua työyhteisöstä nousseisiin kehittämistarpeisiin. Tutkimuksessa kehitetty yhteisölähtöinen interventio tarjoaa terveysalan koulutusorganisaatioille konkreettisen viitekehyksen työhyvinvoinnin pitkäjänteiseen, yhteisölähtöiseen edistämiseen.
Kaikki väitöskirjaan kuuluvat artikkelit ovat verkossa vapaasti luettavissa ja hyödynnettävissä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? Väitöstutkimus eteni kaksivaiheisena kansainvälisessä tutkijayhteistyössä. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2020 toteutettiin suomalaisille sosiaali‑ ja terveysalan opettajille (n=552) laaja poikkileikkaustutkimus ”Sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointi” ‑mittarilla, jonka rakenteen validiteetti testattiin suomen aineistolla ja sisäinen yhteneväisyys myös Viron aineistolla (n=99). Toisessa vaiheessa vuosina 2021–2023 toteutettiin työhyvinvointi-interventio kolmessa terveysalan opettajien työyhteisössä. Arvioinnissa käytettiin alku–loppumittauksia (n=129) ja kvasikokeellista peräkkäistä monimenetelmällistä asetelmaa (n=41). Väitöstutkimukseni liittyi Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen Sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointi Suomessa -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen sekä Terveysalan opettajien työhyvinvoinnin kehittäminen Virossa -toimintatutkimushankkeeseen. Yhteistyökumppaneina hankkeissa olivat hoitotieteen laitokset Turun ja Tarton ylipistoista.
Terveystieteiden maisteri Anneli Vauhkosen väitöskirja Occupational well-being of health care educators in Finland and Estonia – community-based participatory action research, 2020–2023 (Terveysalan opettajien työhyvinvointi Suomessa ja Virossa – yhteisölähtöinen osallistava toimintatutkimus, 2020–2023) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Mäkikangas Tampereen yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Terhi Saaranen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Anneli Vauhkonen, [email protected], +358503379507, https://uefconnect.uef.fi/anneli.vauhkonen/
