Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Hoitotieteen alan terveyspedagogiikkaa käsittelevässä väitöskirjatutkimuksessani tutkin terveysalan koulutuksessa toimivien opettajien digitaalista osaamista eli opetusteknologian hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. Kohderyhmänä olivat terveysalan opettajat Suomessa, Espanjassa, Maltalla ja Slovakiassa.
Aihetta on tärkeä tutkia osana terveyspedagogista tutkimusta teknologian edelleen lisääntyessä terveysalan koulutuksessa ja työelämässä. Terveyspedagogiikka on hoitotieteen erikoistumisala, jossa tutkimusilmiötä voidaan tarkastella muun muassa terveysalan opettajien osaamisen näkökulmasta. Monimuoto-opetus, jossa yhdistyvät etä-, lähi- ja verkko-opetus, edellyttää opettajilta yhä enemmän digitaalista osaamista ja myös kiinnostusta integroida opetusteknologiaa oppimis- ja opetusprosesseihin. Tämä teknologian tehokas ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen mahdollistaa laadukkaan ja joustavan opetuksen terveysalan koulutuksen erilaisissa koulutusympäristöissä, kuten oppilaitosten, kliinisen hoitotyön ja internetin oppimisympäristöissä. Teknologian nopea kehitys vaatii terveysalan opettajilta jatkuvaa kouluttautumista oman digitaalisen osaamisensa ylläpitämiseksi. Terveysalan opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on tärkeää kuvata ja arvioida heidän digitaalisen osaamisen tasoaan ja osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni tulosten mukaan terveysalan opettajien digitaalinen osaaminen Suomessa, Espanjassa, Maltalla ja Slovakiassa on keskitasoista ja opettajat ovat erittäin kiinnostuneita opetusteknologiasta. He myös käyttävät teknologiaa monipuolisesti opetukseen, ohjaukseen ja arviointiin. Eniten kehitettävää heidän osaamisessaan on teknologian turvallisessa ja vastuullisessa käytössä, kuten tekijänoikeuslakien tuntemisessa. Tämän osaamisen kehittäminen on jatkossa tärkeää, koska terveysalan opettajat opettavat tuleville terveysalan ammattilaisille näitä turvallisen ja vastuullisen teknologian käytön taitoja, esimerkiksi datan suojaamista digitaalisissa terveyspalveluissa. Lisäksi havaittiin, että opettajien suorittama yliopistotutkinto ja pedagogiset opinnot olivat yhteydessä paremmaksi arvioituun digitaaliseen osaamiseen. Väitöstutkimuksessani testattu Opettajien ja Opettajaopiskelijoiden Digipedagoginen osaaminen (OODI) -mittari osoittautui validiksi terveysalan opettajien digitaalisen osaamisen itsearviointiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuloksia ja väitöskirjassa esitettyjä suosituksia terveysalan opettajien digitaalisesta osaamisesta voidaan hyödyntää kansallisessa ja kansainvälisessä terveysalan koulutusta koskevassa päätöksenteossa sekä koulutusorganisaatioissa opettajien perus- ja täydennyskoulutusten opetussuunnitelmatyössä. Esimerkiksi opettajankoulutuksen koulutusvaatimuksista keskusteltaessa voi olla tarpeen huomioida suoritetun yliopistokoulutuksen ja pedagogisten opintojen merkitys opettajien digitaaliselle osaamiselle. Opettajankoulutuksessa toimivat opettajat voivat hyödyntää tuloksia suunnitellessaan ja toteuttaessaan opintojaksoja – opetussisällöt voivat keskittyä erityisesti opetusteknologian turvallisen ja vastuullisen käytön näkökulmaan. Validoitua OODI-mittaria voidaan hyödyntää terveysalan ja soveltuvasti muiden alojen opettajien digitaalisen osaamisen tunnistamiseen. Näin voidaan toteuttaa täydennyskoulutusta osaamistarpeita vastaten.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimukseni koostui neljästä osajulkaisusta, joiden tulokset perustuvat kyselytutkimusten määrällisiin aineistoihin. Osajulkaisut liittyvät kahteen hankkeeseen, kansalliseen ja kansainväliseen, joihin Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos osallistui. Väitöskirjatutkimuksen ensimmäinen tutkimusvaihe oli osa OKM:n rahoittamaa hallituksen kärkihanketta Osaavat opettajat yhdessä! 2017–2019 (TerOpe), jossa tarkasteltiin suomalaisten sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamista. Ensimmäisessä osajulkaisussa kuvataan 388 opettajan itsearvioitua digitaalisen osaamisen ilmenemistä heidän opetustyössään. Toinen tutkimusvaihe, jonka tulokset raportoitiin kolmessa osajulkaisussa, oli osa Erasmus+ -ohjelman A New Agenda for Nurse Educator Education in Europe, 2020–2023, New Nurse Educator -hanketta viidessä Euroopan maassa (Suomi, Espanja, Malta, Skotlanti ja Slovakia). Toisessa osajulkaisussa testattiin ja validoitiin OODI-mittari opettajien digitaalisen osaamisen itsearviointiin 111 suomalaisen terveysalan opettajan aineistolla. Kolmannessa osajulkaisussa kuvattiin suomalaisten, espanjalaisten, maltalaisten ja slovakialaisten terveysalan opettajien (n=290) itsearvioitua digitaalista osaamista ja digitaaliseen osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Neljännessä osajulkaisussa selvitettiin klusterianalyysin avulla digitaalisen osaamisen tasoa osaamisprofiileissa ja näihin profiileihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tulokset raportoitiin kansainvälisissä vertaisarvioiduissa hoitotieteen alan käsittävissä julkaisuissa.
Terveystieteiden maisteri Juha Pajarin väitöskirja Nurse educators’ self-assessed digital competence in four European countries: recommendations for education and research in health pedagogy (Terveysalan opettajien itsearvioitu digitaalinen osaaminen neljässä Euroopan maassa: suositukset terveyspedagogiikan alan koulutukseen ja tutkimukseen) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Professori Miia Jansson Oulun yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Terhi Saaranen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.
Lisätietoja:
Yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija, TtM Juha Pajari https://uefconnect.uef.fi/juha.pajari/
