Mitä yhteistä on työllä ja taiteella? Auttaisiko motivaatiotietous kadonneen työnilon löytämisessä? Mitä tapahtuu, jos työuralla seuraakin omaa sydäntään?
Itä-Suomen yliopiston alumnien vuosi 2024 käynnistyi kick off -webinaarilla, jossa työurastaan olivat kertomassa eri alojen huippuasiantuntijat. Webinaariin oli ilmoittautunut lähes 400 alumnia.
Mielenkiintoinen työura voi saada alkunsa pienistä, odottamattomistakin valinnoista, ja kasvaa täyteen mittaansa innostuksen myötä.
Apulanta-yhtyeen rumpali ja Apulanta Oy:n toimitusjohtaja Sipe Santapukki muisteli puheenvuorossaan bändin alkuaikoja, kun sen suosio sai alkunsa Suosikin kirjeenvaihtopalstalta. Nyt bändillä on enemmän metallilevyjä kuin kellään tässä maassa; jopa listaykkösiäkin eniten maailmassa.
– Meille on aina ollut tärkeää itse tekeminen. Emme ole halunneet antaa unelmiamme muiden käsiin, Santapukki kertoi.
Apulanta teki ensimmäisen levynsä omakustanteisesti – fanit olivat heillä jo olemassa. Fanikerhon jäsenistä monet ovat olleet mukana alusta saakka, ja vielä nykyäänkin heitä näkee jopa Olympiastadionin keikalla.
– Teemme kovaa bisnestä: intohimo on ydinasia, yrittäminen taas välttämätön paha. Tulomme koostuvat levymyynti-, immateriaali- ja esiintymistuloista. Ennakoimme jo aiemmin levymyynnin vähenemisen. Valittamisen sijaan kehitimme vaihtoehtoisen liiketoimintamallin, joka on vanhojen talojen pelastaminen. Meillä on pitkän tähtäimen suunnitelma, ja mietimme asiat hyvin pitkien kaarien kautta.
Santapukki käyttää itsestään nimeä Veijo Apulanta, joka kuvaa toimitusjohtajuutta, laaja-alaisuutta ja että on aidosti kiinnostunut ihmisten asioista.
– Mikään ei maksa niin paljon kuin tietämättömyys, varsinkin rakennusalalla.
Santapukille ja muille Apulannan jäsenille tärkeää ovat myös syvät ja rikkaat ihmissuhteet. Tapaamisissa kysellään aina ensin kuulumiset.
–Tällä alalla verkostoituminen on erityisen tärkeää, sillä meillä ei ole isoa ihmismassaa tekemässä töitä. Tarvitsemme siis kavereita. Palveluspankkia pitää kuitenkin kunnioittaa.
– Tyytyväisyys tappaa kehityksen. Omaan ehdotukseen pitää itse uskoa. Muista myös, että sanat ovat joko siltoja tai seiniä. Älä kokeile kepillä jäätä, vaan osoita arvostusta – muista rohkeuden ja röyhkeyden ero, Santapukki kiteytti.
Omaan motivaatioon pohjautuvia juttuja pitää päästä toteuttamaan usein
Toimitusjohtaja Mikael Jungnerin mukaan työ alkaa muistuttaa taidetta.
– Keinoäly alkaa tulevaisuudessa hoitaa asiantuntijatyötä ja suorittavaa työtä. Se mitä jää jäljelle, vaatii räätälöintiä, pysähtymistä asian äärelle, hän kuvaili.
– Jokainen ongelma on omanlaisensa tässä maailmassa. Ongelman ratkaisemiseksi kerätään osaamista ja kokeillaan jotain, että päästään eteenpäin. Näin jokainen työ on uniikki, niin kuin taiteilijallakin.
Jungner muistutti, että jos tekee standardoitua työtä, oppiminen pysähtyy silloin, kun työhön tulee rutiineja. Nyt ja jatkossa on tärkeää, että yksi ja sama henkilö tekee työn ajattelemisen, sekä päätöksenteon siitä, miten työ tehdään.
– Tällä yhdellä on valta ja vastuu, myös oppimisesta. Oppia jaetaan sitten yhdessä. Se, mitä opit töissä, voi olla ensi viikolla arvokkaampaa yritykselle kuin työstä saamasi palkka. Oletko nyt sellaisessa työssä, että ensi viikolla olet viisaampi ja parempi?
Yrittäjä, Itä-Suomen yliopiston alumni Leena Ståhlbergin mukaan työn merkityksellisyyteen tulevaisuudessa liittyvät vaikuttamismahdollisuudet, yhteenkuuluvuuden tunne ja oman asenteen valinta. Jos työnilo on kadoksissa, se voi johtua hyvinvoinnin taustalla vaikuttavista motivaatiotekijöistä.
– Motivaation perusta on geneettinen ja melko pysyvä. Sitä pitää päästä toteuttamaan usein, Ståhlberg kuvaili.
– Omien vahvuuksien ja motivaation tunnistaminen on tärkeää. Motiivit persoonallisuuden ytimessä pohjautuvat 16 elämän perustarpeeseen. Siksi on tärkeää tuntea itsensä paremmin: miten minä voin hyvin? Mikä minua motivoi? Miten minä toimin parhaiten – mikä taas saa innostukseni katoamaan? Olennaista ovat suvaitsevaisuus ja hyväksyntä.
Kaikkien ei tarvitse olla samasta puusta veistettyjä.
Leena Ståhlberg
Yrittäjä
Motivaatiostaan kertoi myös Itä-Suomen yliopiston alumni Jimmiel J. Mandima. Hän työskentelee globaalien suojeluohjelmien varajohtajana African Wildlife Foundationissa (AWF).
– Valitsin sen, että seuraan työurallani sydäntäni, eli haluan tehdä työtä luonnonsuojelun eteen. Sen vuoksi opiskelin kouluaikana paljon erilaisia aineita, kuten opettamista, kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa, hän kertoi.
– Tulin Itä-Suomen yliopistoon eli silloiseen Kuopion yliopistoon vuonna 1998. Vaikka puhuinkin vain englantia, minut otettiin kurssilla hyvin vastaan ja kaikki olivat ystävällisiä. Osallistuin paljon opiskelijatoimintaan.
Mandima muistutti, että omia unelmiaan on tärkeä seurata ja olla valmis kokeilemaan erilaisia juttuja. Oman tietämättömyyden tunnustaminen on lähtökohta uudenlaisiin valintoihin työuralla.
– Selvitä mikä verkosto jakaa saman vision sinun kanssasi. Mentoreiden löytäminen on tärkeää, aina on jotain mitä joku voi opettaa sinulle. Ja ennen kaikkea: jos mokaat, nouse ylös ja tee uudestaan!
Joko sinä olet Itä-Suomen alumniverkoston jäsen?
Itä-Suomen yliopiston alumniverkostoon voivat liittyä Itä-Suomen yliopistosta, sekä aiemmin Kuopion ja Joensuun yliopistoista valmistuneet.
Liity verkostoon täällä!
Lue lisää alumnitoiminnastamme!
