UEF DiPro -professorit vahvistavat yliopiston kansainvälistä tutkimusyhteistyötä

Kansainvälisesti tunnustetut ja verkostoituneet UEF DiPro (UEF Distinguished Professor) -professuurit tuovat tärkeän panoksen Itä-Suomen yliopiston strategisen ja kilpailukykyisen tutkimustoiminnan kehittämiseksi.

– Yliopisto panostaa merkittävästi erillistä strategista rahoitusta näihin professuureihin syventääksemme ja vahvistaaksemme olemassaolevaa kansainvälistä yhteistyötä. Rekrytoinnit tehdään tutkimusryhmien ja laitosten esitysten pohjalta, ja taustalla on tyypillisesti pitkäaikainen aiempi tutkimus- tai opetusyhteistyö. Rekrytoitavat henkilöt toimivat professorina tai vastaavassa tehtävässä jossain ulkomaisessa yliopistossa ja työskentelevät Itä-Suomen yliopistossa osa-aikaisesti, rehtori Tapio Määttä taustoittaa.

Syksyllä 2026 Itä-Suomen yliopiston UEF DiPro -tehtäviin oli rekrytoitu kaikkiaan 23 professoria.

Verkostoja ja asiantuntemusta kasvatustieteen tutkimukseen

UEF DiPro -professuureja on yliopiston kaikissa tiedekunnissa ja eri tieteenaloilla. Kasvatustieteen tutkimuksen parissa tehtävässä aloitti Dirk Ifenthaler toukokuussa 2026. Hän toimii professorina Mannheimin yliopistossa Saksassa.

Ifenthalerin tutkimus sijoittuu kognitiivisen psykologian, opetusteknologian, data-analytiikan ja organisaation oppimisen rajapintaan. Tällä hetkellä hänen kiinnostuksensa kohteita ovat muun muassa oppimisympäristöjen kehittäminen datapohjaisesti, tekoäly oppimisprosessien edistäjänä, mutkikkaiden ongelmien ratkaiseminen ihmisen ja tekoälyn yhteistyönä sekä datan käyttö koulutuksen päätöksenteossa.

– Nämä teemat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Tekoälyn ja analytiikan kehitys avaa uusia mahdollisuuksia yksilölliselle palautteelle ja mukautuvalle opetukselle, mutta se herättää myös tärkeitä kysymyksiä arvioinnin suunnittelusta, tietojen eettisestä käytöstä sekä oppijan roolista aktiivisena toimijana.

Ifenthaler on lisäksi UNESCOn korkeakoulutuksen oppimisen ja opetuksen datatieteen johtaja Curtinin yliopistossa Australiassa ja toimii päätoimittajana kahdessa kansainvälisessä tiedejulkaisussa, Technology, Knowledge and Learning ja Educational Technology & Society.

– Tiedejulkaisujen toimitustyön ja tieteellisen toimintani ansiosta voin yhdistää huippututkimuksen ja käytännön työn maailmanlaajuisessa opetusteknologiayhteisössä, hän kertoo.

Ifenthalerin yhteys Itä-Suomen yliopistoon on kehittynyt vuosien varrella. Yhdistävänä tekijänä on ollut varsinkin oppimisanalytiikan ja sen pedagogisten sovellusten tutkimus ja kehittäminen DIGS-tutkimusyhteisössä ja OAHOT-tutkimushankkeessa. Vuonna 2024 Itä-Suomen yliopisto myönsi Ifenthalerille kasvatustieteen kunniatohtorin arvon.

UEF DiPro -tehtävän myötä Ifenthaler voi edistää tutkimuksen kehittämistä useilla tavoilla.

– Tuon mukanani laajan kansainvälisen yhteistyökumppaniverkoston Euroopasta, Australiasta ja Pohjois-Amerikasta, mikä voi auttaa Itä-Suomen yliopiston tutkijoita luomaan uusia kumppanuuksia ja lisäämään heidän työnsä kansainvälistä näkyvyyttä. Lisäksi asiantuntemukseni oppimisanalytiikasta, tekoälystä koulutuksessa ja data-analytiikasta täydentää yliopiston vahvoja tutkimusperinteitä ja mahdollistaa kunnianhimoisten, monialaisten tutkimushankkeiden toteuttamisen yhdessä. Voin myös osallistua uran alkuvaiheessa olevien tutkijoiden ohjaamiseen.

Samalla Ifenthaler kokee, että UEF DiPro -professuuri on arvokas tunnustus hänen omalle tutkimustyölleen ja uralleen.

– Suomella on maailmankuulu perinne koulutustutkimuksessa, ja osana tätä tutkimusyhteisöä syntyy uusia ideoita ja näkökulmia, jotka rikastuttavat työtäni. Yhteistyö yliopiston tutkijoiden kanssa tarjoaa pääsyn täydentävään asiantuntemukseen, monipuolisiin datakonteksteihin ja uusiin tutkimusmalleihin, joita en saisi pelkästään omassa kotiyliopistossani. Lisäksi UEF DiPro -tehtävä mahdollistaa aidosti kulttuurienväliset ja yksiköiden väliset tutkimukset, jotka ovat yhä tärkeämpiä globaalien koulutuksen haasteiden ratkaisemisessa. Pitkäaikaiset kumppanuudet tuottavat vaikuttavimmat tieteelliset tulokset.

Sosiaalisten haasteiden ratkaisut vaativat kansainvälistä yhteistyötä

Sosiaalityön professori Lynette Joubert Melbournen yliopistosta Australiasta on tehnyt pitkään tutkimusyhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Keskeisiä kumppaneita ovat olleet Yorkin yliopisto Iso-Britanniasta, Örebron yliopisto Ruotsista sekä Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto Suomesta.

Joubert saapui ensimmäisen kerran luennoimaan Suomeen vuonna 2017. Matkalla syntyivät kiinteät yhteydet suomalaisiin yliopistoihin. 

Australiassa ja Suomessa – kuten monessa muussakin länsimaassa – on yhteneväisiä sosiaalisia haasteita, ja sen vuoksi sosiaalityön kansainväliselle tutkimusyhteistyölle on merkittävä tarve. UEF DiPro -tehtävässä yhteistyön rakentaminen on keskeistä.

– Minulla on vahva side Suomeen, ja palaan tänne aina mielelläni, Joubert sanoo.

Joubert tarkastelee tutkimuksissaan terveyden sosiaalisia tekijöitä, sosiaalisia verkostoja ja digitalisaatiota. Tutkimukset liittyvät erityisesti sosiaaliseen eriarvoisuuteen, mielenterveyteen, sosiaaliseen eristäytymiseen, heikompaan sosioekonomiseen asemaan, ikääntymiseen ja kognitiivisen kyvyn heikkenemiseen. Hän tutkii, miten epäviralliset sosiaaliset verkostot, sosiaalinen pääoma ja yhteisön resurssit vaikuttavat hyvinvointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tuen saatavuuteen koko elämänkaaren ajan.

– Sosiaalityö sijoittuu moninaisiin sosiaalisiin konteksteihin, joissa sekä viralliset että epäviralliset tukiverkostot vaikuttavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin. Epäviralliset verkostot ovat erityisen merkityksellisiä ikääntymisen, sosiaalisen eristäytymisen ja yksinäisyyden kannalta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten nämä verkostot toimivat, miten ne edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia, sekä miten ne voidaan järjestelmällisesti ottaa huomioon sosiaalityön toimenpiteissä.

Suomalaisella sosiaalityöllä on Joubertin mukaan vahva ja vaikuttava teoreettinen ja tutkimuksellinen perusta. Hän painottaa, kuinka tärkeää on yhdistää sosiaalityön teoria, tutkimus, ammatillinen koulutus ja käytäntö, jotta näyttöön perustuvia toimenpiteitä ja käytäntöön pohjautuvaa tietoa voidaan vahvistaa.

– Melbournen yliopistossa akateemisten ja käytännön toimijoiden väliset kumppanuudet yhdistävät sosiaalityön koulutuksen, tutkimuksen ja kliinisen käytännön monitieteellisen yhteistyön kautta. Nämä kumppanuudet synnyttävät käytännönläheisiä tutkimuskysymyksiä, vahvistavat tutkimusresursseja ja tukevat tutkimustulosten soveltamista sosiaalityön käytäntöön.

Melbournen yliopisto sijoittui 37. sijalle maailman parhaiden yliopistojen joukossa vuoden 2026 Shanghai Ranking -yliopistovertailussa, ja yliopiston tutkimuksen ja opetuksen huippuosaamisen taustalla on 150 vuoden historia.

Japanilais-suomalaista tekniikan yhteistyötä yli 25 vuoden ajan

Japanin Toyohashin teknillisen yliopiston vararehtori, tietojenkäsittelytieteen ja tekniikan laitoksen professori Shigeki Nakauchi on tehnyt yhteistyötä suomalaisten tutkijoiden kanssa jo 1990-lopulta saakka, kun hän työskenteli tutkijatohtorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja tutustui samalla useisiin Itä-Suomen yliopiston nykyisiin tutkijoihin.

– Nykyinen varadekaani, professori Markku Hauta-Kasari oli tuolloin väitöskirjatutkijana japanilaisessa Saitaman yliopistossa, kun minä työskentelin Lappeenrannassa. Palattuani Japaniin käynnistimme opiskelijavaihto-ohjelman, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Vuosien varrella olemme tehneet yhteistyötä useissa yhteisissä koulutusohjelmissa, kuten TUT-kaksoistutkinto-ohjelmassa ja Erasmus Mundus -maisteriohjelmissa. Tämä on luontevasti johtanut yhteisiin tutkimushankkeisiin, taustoittaa Nakauchi.

Nakauchin oma tutkimus keskittyy pääasiassa spektrikuvantamiseen ja tekoälyyn sekä tekoälyn ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Spektrikuvantamisessa visualisoidaan tietoa ihmissilmälle näkymättömistä aallonpituusalueista kuten ultravioletti- tai lähi-infrapunavalon alueista. Käytännön sovelluksia hyödynnetään laajasti terveydenhuollossa sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun arvioinnissa.

Generatiivinen tekoäly muuttaa puolestaan nopeasti ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta. Nakauchin hankkeessa tutkitaan esimerkiksi, miten ihmiset arvioivat tekoälyn tuottamia taideteoksia.

– Olemme päätyneet tilanteeseen, jossa ihmisten on vaikea erottaa tekoälyn tuottamaa taidetta ihmisten maalaamista teoksista. Lisäksi ihmiset voivat jopa pitää tekoälyn teoksista enemmän kuin ihmisten teoksista. Tavoitteena on selvittää ilmiön taustalla olevia kognitiivisia ja sosiaalisia mekanismeja sekä ihmisyhteiskunnan reaktioita ilmiöön.

UEF DiPro -tehtävässään Nakauchi näkee tavoitteeksi monitieteisten haasteiden kuten juuri tekoälyn ja ihmisyhteiskunnan välisten suhteiden ratkaisemisen. Tähän tarvitaan vahvoja kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -yhteistyötä.

– Haluan olla mukana luomassa toimintamallia, jossa eri alojen tiimit työskentelevät yhdessä perustavanlaatuisten ongelmien parissa sen sijaan, että keskityttäisiin vain yksittäisiin kansallisiin kysymyksiin. Aktiivinen osallistuminen ja panostaminen maailmanlaajuiseen tutkimusyhteisöön tuottaa myös suurimman hyödyn omalle uralleni ja kehittymiselleni tutkijana, painottaa Nakauchi.

Lisätietoja