Itä-Suomen yliopisto (UEF) tarjoaa tutkijoille hyvän työskentely-ympäristön ja on sitoutunut tutkijaurien jatkuvaan kehittämiseen. Korostamme selkeää, tavoitteellista ja kannustavaa uramallia tutkijoille ja opettajille. Tutkijauran eri vaiheet (rekrytointi, etenemismahdollisuudet ja palkkakehitys) ovat läpinäkyviä ja selkeitä, ja tutkijaura on houkutteleva. Kehitämme uramalleja kehitetään edelleen ja tuemme akateemisen henkilöstön työhyvinvointia.
Vuodesta 2012 Itä-Suomen yliopisto on noudattanut Euroopan komission periaatteita tutkijaurien kehittämisessä (Human Resources Strategy for Researchers, HRS4R). Vuonna 2014 Euroopan komissio myönsi Itä-Suomen yliopistolle HRS4R-tunnustuksen yliopiston tekemästä työstä kannustavien tutkijaurien rakentamiseksi.
Itä-Suomen yliopisto on aktiivinen toimija EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmissa, joista viimeisimmät ovat Horisontti 2020 (2014–2020) ja Horisontti Eurooppa (2021–2027). Yliopiston saamasta puiteohjelmarahoituksesta puolet koostuu huippututkijoita rahoittavista Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) hankkeista sekä tutkijakoulutusta ja -liikkuvuutta rahoittavista Marie Sklodowska-Curie –toimista.
Tutustu tutkimukseemme ja tutkijoiden uramahdollisuuksiin
Tutkimus Itä-Suomen yliopistossa
Tutkijauralle
Tutkimuksen vaikuttavuus
Uratarinat
Uteliaisuus veti neurotutkijaksi
Apulaisprofessori Alina Solomon tekee kansainvälistä aivotutkimusta Itä-Suomen yliopistossa – ja nauttii rauhasta ja luonnosta.
Tuoreimmat tutkimusuutiset
Tutkijaurien kehittäminen (Human Resources Strategy for Researchers, HRS4R)
Tutkijaurien kehittämisen (Human Resources Strategy for Researchers, HRS4R) periaatteisiin kuuluvat yliopistossa tehtävät sisäiset arvioinnit, jotka nähdään kehittämisen työkaluna. Sisäisessä arvioinnissa verrataan yliopiston nykyisiä käytäntöjä Euroopan Komission julkaisemaan tutkijoiden peruskirjaan ja tutkijoiden työhönoton säännöstöön, ja kirjataan ylös havaitut kehittämiskohteet. Kehittämiskohteet ja indikaattorit sisältävä toimintasuunnitelma osoittaa puolestaan suuntaviivat kehittämistyölle.
Seuraavassa on esimerkkejä hyvistä käytänteistä, joita sisäisissä arvioinneissa on nostettu esiin:
Eettisyys ja ammatillisuus
- Tutkimuseettinen toimikunta on asiantuntijaelin tutkimuseettisissä kysymyksissä.
- Osana Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulua järjestetään tutkimusetiikan koulutusta.
- Työelämäprofessorit rakentavat siltaa yliopiston ja työelämän välille.
Rekrytointi ja valinta
- Avoimella, läpinäkyvällä ja ansioihin perustuvalla rekrytoinnilla varmistetaan, että tehtävään valitaan paras mahdollinen henkilö, ja taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille. Lue lisää tiedostosta Open, Transparent and Merit-based Recruitment at the University of Eastern Finland (pdf-tiedosto, saatavilla vain englanniksi).
- Vakinaistamispolulla (Tenure Track) kasvatetaan tutkijauran houkuttelevuutta ja tuetaan nuoria tutkijoita oman tutkijauran löytämisessä.
- Sähköinen hakuprosessi lisää hakuprosessin läpinäkyvyyttä.
Tutkimusympäristö
- Yliopistossa on käytössä tutkimuskausijärjestelmä, jonka tarkoituksena on tarjota tutkijalle ja opettajalle mahdollisuus kehittää yliopiston strategian kannalta tärkeää tutkimusta muista velvotteista vapaana 6-12 kuukauden ajan.
- Yliopiston vakinaistamispolku (Tenure Track) tarjoaa parhaille tutkijoille nopeutetun ja henkilökohtaiseen pätevöitymiseen perustuvan etenemisväylän tieteellisellä uralla.
- Neliportainen uramalli on tutkijoiden ja opettajien urakehitykseen rakennettu malli.
- Emeritus-/emeritaprofessori-järjestelmän lähtökohtana on, että professori jatkaa eläkkeelle jäätyään sovitusti toimintaansa Itä-Suomen yliopistossa tuottaen lisäarvoa yliopistolle.
Koulutus ja itsensä kehittäminen
- Kehityskeskustelu käydään vuosittain.
- Yleiset valmiustaito-opinnot ovat tarjolla kaikille jatko-opiskelijoille yliopiston tohtorikoulussa.
- Hankevalmistelun tuki tarjoaa koulutusta ja tukea rahoitushakemusten valmisteluun.
Vuodesta 2012 Itä-Suomen yliopisto on noudattanut Euroopan komission periaatteita tutkijaurien kehittämiseksi (Human Resources Strategy for Researchers, HRS4R). Sen jälkeen vuosien varrella on tapahtunut seuraavaa:
2012-2014
- Itä-Suomen yliopisto alkoi noudattamaan Euroopan komission periaatteita tutkijaurien kehittämiseksi (Human Resources Strategy for Researchers, HRS4R) vuonna 2012.
- Itä-Suomen yliopisto teki ensimmäisen sisäisen arvioinnin vuonna 2013. Sisäisessä arvioinnissa verrattiin yliopiston nykyisiä käytäntöjä Euroopan Komission julkaisemaan tutkijoiden peruskirjaan ja tutkijoiden työhönoton säännöstöön, ja laadittiin toimintasuunnitelma kehittämiskohteineen ja indikaattoreineen.
- Itä-Suomen yliopisto sai tammikuuussa 2014 Euroopan komission tunnustuksen ”Human Resources Excellence in Research”.
- Tiedosto: Gap Analysis and Action Plan at the University of Eastern Finland 2014 (pdf-tiedosto, saatavilla vain englanniksi)
2014-2018
- UEF teki toisen sisäisen arvioinnin tutkijaurien kehittämisestä.
- Maaliskuussa 2018 Itä-Suomen yliopisto sai Euroopan komissiolta arviointitulokset ja suositukset tutkijaurien edelleen kehittämiseen.
2018-2020
- Itä-Suomen yliopisto teki kolmannen itsearvioinnin. Tutkijakysely toteutettiin keväällä 2020 tavoitteena saada lisää tutkijoiden näkemyksiä tutkijaurien kehittämiseen yliopistossa.
- Tiedosto: Action Plan 2021-2023 of the University of Eastern Finland (pdf-tiedosto, saatavilla vain englanniksi)
- Tiedosto: EU Human Resources Strategy for Researchers – Gap Analysis, University of Eastern Finland, February 2021 (pdf-tiedosto, saatavilla vain englanniksi)
HRS4R-ohjausryhmä ohjaa HRS4R-kehittämistyötä yliopistossa. Työryhmän puheenjohtajana toimii henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Ulla Hurskainen. Työryhmän jäsenet ovat tutkijauran eri vaiheista:
- Professori Pasi Vahimaa
- Yliopistonlehtori, pääluottamismies Antero Puhakka
- Tutkijatohtori Marta Choroszewicz
- Tutkija Sanna Rantakömi
- Nuorempi tutkija Tuuli Miinalainen
- Tutkimuspalvelupäällikkö Jaana Backman
- Johtava erityisasiantuntija Jouni Kekäle
- Tutkimuspalvelupäällikkö Jaana Backman
- Kansainvälisten asioiden johtaja Riikka Pellinen
- Henkilöstöpäällikkö Jenni Varis
Työryhmän sihteerinä toimii erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen.
HRS4R-työryhmä koordinoi yliopiston HRS4R-kehittämistyötä. Työryhmän kokoonpano on seuraava:
- Henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Ulla Hurskainen, puheenjohtaja
- Johtava hallintopäällikkö Arja Hirvonen
- Henkilöstöasiantuntija Anne Kauppinen
- Professori Tommi Laukkanen
- Tutkimuspalveluiden johtaja Anu Liikanen
- Yliopistonlehtori Merja Lyytikäinen
- Viestintäpäällikkö Risto Löf
- Johtava hallintopäällikkö Henni Nevalainen
- Kansainvälisten asioiden johtaja Riikka Pellinen
- Tutkijatohtori Maria Pietilä
- Tietoasiantuntija Tomi Rosti
- Henkilöstöpäällikkö Jenni Varis
Noudatamme vastuullisen tutkija-arvioinnin kansallista suositusta. Tieteellisen tason arviointi toteutetaan ensisijaisesti perehtymällä tutkimuksen tieteelliseen laatuun ja sisältöön. Kokonaisarvion tukena voidaan hyödyntää myös tutkimusmetriikkaa silloin, kun se on relevanttia arvioitavan tutkijan tieteenalan kannalta.
Arvioinnin päämäärät ja kriteerit ovat avoimesti kaikkien osapuolten saatavilla. Päämäärät ja kriteerit muotoillaan niin, että ne ovat tarkoituksenmukaisia sekä arvioitavien henkilöiden että tutkimusyhteisön kannalta. Lue lisää: https://avointiede.fi/fi/linjaukset-ja-aineistot/kotimaiset-suositukset/tutkijanarvioinnin-hyvat-kaytannot
Vakinaistamispolkuun (tenure track) liittyvissä arvioinneissa korostetaan sisällön ja laadun ratkaisevaa merkitystä. Kauden alussa tehtävissä sopimuksissa haluttua tavoitetasoa voidaan konkretisoida viittaamalla esim. vaikuttavuuskertoimiin, kun se on relevanttia tieteenalan kannalta.
