Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikkö tekee korkeatasoista, kliinistä tutkimusta sekä lääketutkimusta ja yhteistyötä paikallisten, suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien ja lääketeollisuuden kanssa. Yksikön osaamisaluetta ovat erityisesti biomarkkeritutkimukset sekä neurodegeneratiivisten sairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden kliiniset lääketutkimukset, diagnostiikka, preventio ja hoito. Yksiköllä on myös valmiudet tutkia monigeenisten tautien geneettistä taustaa, riskitekijöitä sekä syntymekanismeja.
Keskeinen TKI-infran tarjoaja
Aivotutkimusyksikkö toimii Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen yksikössä ja on tärkeä voimavara neurotieteiden kehittämiselle Kuopiossa. Kliiniseen eli vapaaehtoisilla tutkittavilla ja verrokkihenkilöillä tehtävään tutkimukseen keskittyvässä yksikössä tutkitaan aivosairauksia ja etsitään uusia ratkaisuja niiden ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon.
Yksikön osaamisaluetta ovat erityisesti biomarkkeritutkimukset sekä hermostoa rappeuttavien sairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden kliiniset lääke- ja ehkäisytutkimukset. Yksiköllä on myös valmiudet tutkia tautien geneettistä taustaa, riskitekijöitä sekä syntymekanismeja ja se tarjoaa yhteistyöverkostonsa kanssa kansainväliselle ja kotimaiselle lääketeollisuudelle lääketutkimuspalveluja klinikasta molekyylibiologiaan.
Aivotutkimusyksiköllä on keskeinen rooli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja ja -infraa tarjoavana tahona sekä kansainvälisesti korkealaatuisen aivoterveyden tutkimuksen mahdollistajana.
Aivotutkimusyksikössä on sekä tutkimus- että näytteenottotiloja, joissa voidaan ottaa muun muassa verinäytteitä, aivo-selkäydinnestenäytteitä sekä stanssibiopsioita. Lisäksi yksikössä on laboratoriotiloja näytteiden käsittelyyn, muun muassa biomarkkerilaboratorio. Kliinisen kuvantamisen osalta yhteistyötä tehdään Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskuksen kanssa laaja-alaisessa kuvantamisessa. Kliinisen tutkimuksen henkilökuntaan kuuluu kaksi lääkäriä, neljä tutkimushoitajaa, yksi psykologi sekä kehittämishankkeen projektipäällikkö ja hankeasiantuntija-controller. Heidän kanssaan kiinteästi yksikössä työskentelevät biomarkkerilaboratorion henkilökunta ja neurologian akateemiset tutkijat.
Kansainvälisesti korkealaatuisen aivoterveyden tutkimuksen mahdollistaja
– Aivotutkimusyksiköllä on ainutlaatuinen yli 20 vuoden kokemus potilastutkimuksista ja toimivat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Korkeatasoisen tutkimuksen takaavat sitoutuneet ja pitkälle kliinisiin tutkimuksiin erikoistuneet huippuammattilaiset. Aivotutkimusyksikkö on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa tutkimusta tehdään ammattimaisesti ja täyspäiväisesti. Vastaavia laajasti aivoterveyteen keskittyviä infroja ei ole muualla maamme yliopistosektorilla. Suomessa potilaat ovat myös Euroopan tasolla erittäin korkeatasoisesti tutkittuja ja potilaiden halu osallistua tutkimuksiin on todella korkea, kertoo tammikuussa 2023 Aivotutkimusyksikön johtajana aloittanut dosentti Eino Solje.
Eino Soljen omaa tutkimusalaa ovat erityisesti työikäisten etenevät muistisairaudet. Hän kuuluu myös otsalohkodementioihin keskittyvään FinFTD-tutkimusverkostoon. Tällä hetkellä hän johtaa tutkimushankkeita, joissa pyritään kehittämään uusia diagnostisia työkaluja, kuten veren ja aivoselkäydinnesteen biomarkkereita ja kallonulkoista magneettistimulaatiota. Lisäksi hän tutkii kallonulkoisen vaihtovirran vaikutusta muistisairauksien taudinkuvaan.
Aivotutkimusyksikössä tehdään vuosittain useita kliinisiä tutkimuksia ja biomarkkerilaboratoriossa Alzheimermerkkiainetutkimusta (selkäydinnesteen amyloidi-peptidi42-, tau- ja fosfotau-proteiinien maksupalvelutoimintana tehtävät määritykset) sekä NfLc- eli neurofilamentin kevytketjun määritystä. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T320 ja merkkiainemenetelmät ovat laboratoriossa käyttötarkoitustaan varten validoituja. Biomarkkerilaboratoriota johtaa LL, FT, Sanna-Kaisa Herukka.
Aivotutkimusyksikössä on käynnissä useita Alzheimerin taudin lääketutkimuksia. Lääketutkimukset ovat usein globaaleja ja tämä liittyy läheisesti muun muassa viranomaissääntelyyn, jolloin lääketutkimuksia on helpompi toteuttaa isojen toimijoiden kanssa.
– Tutkimusten käytännön toteutus pitää sisällään muun muassa näytteenottoa, analysointia, toiminnallista testausta ja lääkkeen annostelua. Toimeksiantajat arvostavat myös erityisesti mahdollisuutta tutkimuksellisesti arvokkaiden aivo-selkäydinnestenäytteiden ottamiseen. Tutkittavana voi olla myös potilas, josta tutkitaan tautimekanismeja erilaisten neurofysiologisten mittauksien avulla tai kantasolujen avulla tehdyssä potilaan hermosolumallissa voidaan tehdä erilaisia hoito- ja lääkekokeiluja. Nämä tutkimukset ja käytännöt ovat aivotutkimusyksikössä arkipäivää. Aivotutkimusyksiköllä on myös valmius tarjota tutkimusta varten tarvittavat kliiniset tarkentavat tiedot potilaista sekä tehdä analyyseja, lisää Solje.
– Uusiin lääkkeisiin on tullut hyvin innostavia lähestymisiä ja lisäksi biologisten mekanismien valikoima, joilla pyritään pureutumaan muistisairauksien tautimekanismeihin, on monipuolistunut. Vaikka sairaudet ovatkin ilmiasultaan hyvin erilaisia, niissä on silti samankaltaisia tautimekanismeja. Ihmettelisin jos kymmenessä vuodessa saataville ei tulisi uusia lääkkeitä. Muistisairauksien hoidossa on hyvä muistaa, että pienetkin hyödyt voivat olla hyvin kustannusvaikuttavia, Solje jatkaa.
Kuopio poikkeuksellisen vahva neuro-osaamisen keskittymä
Kahdenkymmenen akateemisen tutkimusryhmän muodostama Itä-Suomen yliopiston neurotieteiden tutkimusyhteisö, NEURO-RC, tekee yhteistyötä Aivotutkimusyksikön kanssa esimerkiksi näyteyhteistyön kautta. Yhteistyön kautta saattaa syntyä dataa, jonka tutkimushyöty voi olla todella suuri.
– Kuopiossa on aivan poikkeuksellisen paljon hyvin vahvoja, kansainvälisesti tunnettuja ja vaikuttavia neuropuolen tutkimusryhmiä, toteaa Solje.
– Tulevaisuudessa on tärkeää, että pystymme kohtauttamaan oikeanlaiset tutkimukset ja potilaat. Siihen liittyy laajemmassa perspektiivissä viestintä, verkostoituminen ja vaikuttavuus. On tärkeää viestiä toiminnastamme verkostoille, muille toimijoille, mahdollisille tutkimuspotilaille sekä tutkimusten tilaajille. Lisäksi on tärkeää viestiä päättäjien suuntaan, että kliinisten lääketutkimusten määrää tulisi pyrkiä kasvattamaan, sillä Suomessa tutkimukset eivät ole olleet samalla tavalla priorisoituja kuin muissa maissa, Solje kertoo.
Aivotutkimusyksikössä käynnistyi 1.3.2023 UEF Aivotutkimusyksikkö 2.0 -EAKR-hanke yhteistyössä Kuopio Health -ekosysteemin, Kuopion yliopistollisen sairaalan, paikallisten terveysteknologia-alan yritysten ja lääketeollisuuden toimijoiden kanssa. Kuopio Healthin toimijoille tämä mahdollistaa pääsyn osaksi myös Aivotutkimusyksikön laajoja verkostoja. Aiemmin yksikön toiminta on palvellut pääasiassa lääkeyrityksiä tai akateemisia toimijoita ja hankkeen tarkoituksena on laajentaa palvelukonseptia ja lisätä esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuusosaamista osaksi Aivotutkimusyksikön toimintaa.
– Yhteistyöhön Aivotutkimusyksikön kanssa pääsee ottamalla yhteyttä sähköpostitse ja kertomalla asian, johon etsii ratkaisua. Toivomme että tänne olisi helppo tulla ja pyrimme aina vastaamaan asiakkaiden laaja-alaisiin tarpeisiin, Solje päättää.
Yhteydenotot:
Eino Solje, Aivotutkimusyksikön johtaja, Itä-Suomen yliopisto: eino.solje(at)uef.fi
Kimmo Solehmainen, kehityspäällikkö, Kuopio Health osk: kimmo.solehmainen(at)kuopiohealth.fi
Anna Karjalainen, aluepäällikkö, Kuopio Brain & Mind: anna.karjalainen(at)uef.fi
Aivotutkimusyksikkö on keskeinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelujen ja -infran tarjoaja sekä kansainvälisesti korkealaatuisen aivoterveyden tutkimuksen mahdollistaja sekä Itä-Suomen yliopiston Neurotieteiden tutkimusyhteisössä että osana Kansallisen Neurokeskuksen Kuopio Brain & Mind -aluetoimintaa sekä kansallista ja kansainvälistä verkostoa.
Juttu on osa Kuopio Healthin ja Kuopio Brain & Mindin julkaisemaa TKI-toimijat valokeilassa-juttusarjaa. Artikkeli on julkaistu yhteistyössä 23.5.2023.
