Aika, tila ja ympäristö yhteiskunnassa -tohtoriohjelman tieteenalat ovat historia, maantiede ja ympäristöpolitiikka. Tutkimme tohtoriohjelmassa menneisyyttä, tilaa maantieteellisenä käsitteenä ja ympäristöä yhteiskunnallisina ilmiöinä. Tämä merkitsee muun muassa luonnonvarojen käyttöä, paikallisia suhteita ympäristöön, hyvinvointia ja kulttuurien kohtaamisia raja-alueilla ja reuna-alueilla sekä niiden sosiaalista, maantieteellistä ja historiallista kehitysdynamiikkaa.
Rohkaisemme ylittämään tieteenalojen rajat teorianmuodostuksen, metodologian ja tutkittavien aihepiirien tasoilla. Tohtoriohjelma toimii historia- ja maantieteiden laitoksella. Ohjelmamme on kaksikielinen: toteutamme kurssit joko englanniksi tai suomeksi.
Huom.: Aika, tila ja ympäristö yhteiskunnassa-tohtoriohjelma lakkautetaan 1.1.2025 alkaen. Haku ATY-tohtoriohjelmaan on avoinna 30.11 saakka. Tohtoriohjelman pääaineet löytyvät 1.1.2025 alkaen seuraavan tohtoriohjelman alta:
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelma
Tohtoriohjelman tutkimusalat
Historia- ja maantieteiden laitoksen tutkimuksen keskiössä ovat tilan, ajan ja ympäristön keskinäiset vaikutukset. Tarkastelemme luonnonvarojen käyttöä, ilmasto- ja ympäristömuutosta ja ihmisten ympäristösuhteen moninaisia ilmenemismuotoja, raja- ja reuna-alueiden hyvinvointia ja kulttuurien kohtaamista sekä näiden yhteiskunnallista, maantieteellistä ja historiallista muutosdynamiikkaa. Tutkimustamme leimaa vahva tieteidenvälinen ote.
Laitoksen oppiaineista maantiede on tieteenalana sijoittunut 200 parhaan joukkoon maailmassa vuosina 2012-2015 julkistetuilla QS World Rankings -listoilla. Voit tutustua tarkemmin tutkimusaloihimme ja tutkimushankkeisiimme historia- ja maantieteiden laitoksen verkkosivuilla.
Tutkimuksen painoalat
Muuttuvien fyysisten ja ei-fyysisten rajojen ja syrjäseuduiksi miellettyjen alueiden tutkimus nykyisessä ja historiallisessa perspektiivissä on merkittävä tutkimusalue ja kasvavan globaalin mielenkiinnon kohde. Rajoja ja syrjäseutuja käsittelevissä tutkimuksissa keskitymme hallintojärjestelmiin, identiteetteihin ja rajoja ylittäviin vuorovaikutussuhteisiin.
Tutkimme ihmisyhteisöjen ja luonnonprosessien keskinäisiä kytkentöjä ja sietokykyä muun muassa kaivostoiminnassa, metsätaloudessa, maankäytössä, ihmisten ja eläinten keskinäisissä suhteissa, ilmastonmuutoksessa ja uusiutuvaan energiaan liittyvissä kysymyksissä.
Vakaan yhteiskunnan tutkimus menneisyydessä ja nykyisyydessä on tutkimuksemme keskiössä. Hyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa tarkastelemme, kuinka hyvinvointipalvelut terveydenhoito, koulutus ja vapaa-aika on järjestetty ja järjestetään nykyisissä ja tulevaisuuden yhteiskunnissa.
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Tohtoriohjelmassamme voi suorittaa filosofian tohtorin (FT) tai yhteiskuntatieteiden tohtorin (YTT) tutkinnot. Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto, eikä sitä edellytetä osana tohtorintutkinnon opintoja. Suoritettava tutkinto määräytyy pääaineen mukaan.
- Suomen historia (FT)
- Yleinen historia (FT)
- Maantiede (FT)
- Yhteiskuntamaantiede (YTT)
- Ympäristöpolitiikka (YTT)
Yhteiskuntamaantieteen ja ympäristöpolitiikan pääaineopiskelijana sinulla on mahdollista suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto. Valinnan suoritettavasta tutkinnosta teet joko hakuvaiheessa tai opintojen kuluessa, kuitenkin viimeistään ennen väitöskirjatutkimuksen jättämistä esitarkastukseen.
Tieteellisessä jatkokoulutuksessa tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto. Opiskelija voi suorittaa myös lisenssiaatin tutkinnon.
Jatko-opintokelpoisuus
Yliopistolain (558/2009, 5 luku, 37 §) mukaan, tieteelliseen jatkokoulutukseen kelpoinen on henkilö:
- joka on suorittanut ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon,
- joka on suorittanut sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin,
- jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Itä-Suomen yliopistossa tohtorikoulutuksessa ei ole lukukausi maksuja.
Mikäli haet jatko-opinto-oikeutta muulla kuin perustutkintosi tutkimusalalla voi tiedekunta määrätä sinulle täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä eikä niitä voi sisällyttää jatkotutkintoon.
Valintaperusteet
Väitöskirjatöiden aihepiireissä pyrimme suosimaan hakemuksia, jotka sijoittuvat laitoksen tutkimusmissiossa määritellyille alueille, mutta voimme hyväksyä muihinkin aihepiireihin ohjelman edustamilla tieteenaloilla liittyvät hakemukset, jos tutkimustyölle on osoitettavissa asiantunteva ohjausresurssi. Jatko-opintojen pääohjaajan tulee olla pääsääntöisesti historia- ja maantieteiden laitoksen professori tai dosentti.
Jatkokoulutuskelpoisuuden edellytyksenä on pääsääntöisesti maisteritutkinnon tai vastaavan jatko-opintokelpoisuuden tuottavan tutkinnon arvosana cum laude approbatur, numeroarvostelussa 3/5 tai hyvää (good) mainelausetta vastaava arvosana. Vaatimuksesta voidaan poiketa tohtoriohjelman johtoryhmän arvioinnin perusteella hakijan tutkimussuunnitelmaan vedoten. Johtoryhmä voi tarvittaessa pyytää vastuuohjaajaksi nimetyltä erillisen luottamuksellisen kirjallisen arvion hakijasta ja tutkimussuunnitelmasta.
Tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee tiedekunnalle jätetyt hakemukset hakuajan päättymisen jälkeen. Opiskelijavalintaa tehdessä arvioidaan:
- tutkimussuunnitelman laatu: tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimus- ja opintosuunnitelman realistisuus sekä tutkimussuunnitelman selkeys ja toteutustapa
- tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännöllinen relevanssi
- menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa
- kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito
- pääohjaajaksi lupautuneen professorin tai dosentin lausunto hakijasta ja tutkimussuunnitelmasta
Jatko-opiskelijaksi valinnan edellytyksenä on, että hakijalla on riittävä englannin kielen osaaminen tohtoriopintojen suorittamiseen. Riittävän englannin kielen osaamisen voi todistaa jatko-opinto-oikeushakemukseen liitettävällä tutkintotodistuksella, opintorekisteriotteella ja Diploma Supplementilla, jos hakijalla on:
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät vieraan kielen opinnot on tehty englannin kielellä.
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa suoritetut yliopistotasoiset englannin kielen oppiaineen opinnot (laajuudeltaan vähintään 20 op/ECTS);
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä hakijan englannin kielellä kirjoittama tutkielma (pro gradu -tutkielma)
- Pohjoismaissa tai muussa EU/EEA-maassa englannin kielellä suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. - Australiassa, Kanadassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa, Iso-Britanniassa tai Yhdysvalloissa englannin kielellä suoritettu kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.
- Pohjoismaissa, muussa EU/EEA-maassa tai Australiassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa tai Yhdysvalloissa suoritettu aiempi tohtorintutkinto;
- Englannin kielellä suoritettu toisen asteen koulutus ja loppukoe Pohjoismaissa, muussa EU/EEA-maassa, Australiassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Uudessa Seelannissa tai Yhdysvalloissa. (Esim. International Baccalaureate);
Riittävän englannin kielen osaamisen voi todistaa myös jollakin seuraavista kielitesteistä:
- TOEFL iBT (Internet-based): kokonaispisteet 100, kirjoitus 22
- TOEFL BPT (paper-based): kokonaispisteet 600, kirjoitus 4.0
- IELTS (Academic) on paper, on computer or online: kokonaispisteet 6.5, kirjoitus 5.5
- PTE Academic (Pearson Test of English), väh. 59 pistettä
- C1 Advanced (CAE), pass levels A, B or C / C2 Proficiency (CPE), pass levels A, B, C or level C1 Certificate
- Yleiset kielitutkinnot (YKI), ylin taso 5 tai 6
Hakijan itse, ohjaajan, englannin kielen opettajan tms. henkilön kirjoittama lausunto ei riitä todisteeksi hakijan riittävästä englannin kielen taidosta.
Lisätietoja kielitesteistä saa niitä järjestävistä organisaatioista.
Tohtoriohjelmassa opiskelevien tai vuosittain opiskelijaksi otettavien enimmäismäärää ei ole rajoitettu.
Jatko-opinto-oikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatutkimusta. Jos tutkimustyön aihe ja aineisto muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma. Jos muutokset ovat merkittäviä, ne on esitettävä tiedekunnalle hyväksyttäviksi. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä suomen- tai englanninkielellä. Tutkimussuunnitelman enimmäispituus on kuusi (6) sivua ja lähteet.
Tutkimussuunnitelma tulee sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:
1. Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
2. Tutkimuksen tausta
- Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
- Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
- Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
3. Tutkimuksen tavoitteet
- Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
- Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
4. Aineisto ja menetelmät
- Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
- Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
- Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
5. Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma
- Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
- Esitetään tutkimuksen rahoitussuunnitelma ja rahoituslähteet.
6. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
- Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
7. Julkaisusuunnitelma
- Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
8. Tutkimustulosten hyödyntäminen
- Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
9. Kirjallisuusviitteet
- Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
10. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet
Jatko-opiskelija, jolla on jo opinto-oikeus ulkomaalaisessa yliopistossa, ja joka on tulossa tutkijavaihtoon Itä-Suomen yliopistoon, voi hakea Visiting Doctoral Student -statusta. Hakijalle myönnetään tällöin väliaikainen, määräaikainen opinto-oikeus Itä-Suomen yliopistoon. Hän ei voi suorittaa tutkintoa, mutta voi osallistua opetukseen ja suorittaa opintoja (saa mm. oikeudet opintotietojärjestelmään Peppiin). Opinto-oikeuteen ei liity maksuja.
Jos pääaineen tai tohtoriohjelman muutos edellyttää tiedekunnan vaihtamista, on opiskelijan tehtävä uusi jatko-opinto-oikeushakemus tohtoriohjelman hakuohjeita ja hakuaikoja noudattaen.
Jos jatko-opiskelija haluaa vaihtaa tohtoriohjelman sisällä pääainetta tai tavoitetutkintoa, hän voi hakea opinto-oikeuden muutosta erillisellä lomakkeella. Tarvittaessa hakemukseen liitetään uusi tutkimussuunnitelma, ohjaajien sitoumukset ja todistukset aiemmista opinnoista. Hakemuksen yhteydessä tarkistetaan, täyttääkö hakija kyseisen tieteenalan valintaperusteet. Uusi opinto-oikeus myönnetään dekaanin päätöksellä ja samalla päätöksellä lakkautetaan vanha opinto-oikeus. Tohtoriohjelman hakuaikoja ei tarvitse noudattaa.
Jos opiskelija haluaa vaihtaa tohtoriohjelmaa, mutta tiedekunta ja pääaine eivät vaihdu, riittää vaihdokseen pääohjaajan ja uuden tohtoriohjelman johtajan puolto.
Hakijan tulee neuvotella jatko-opinnoista ja väitöskirjan ohjauksesta tulevan ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen opiskeluoikeuden hakemista. Hakijan tulee saada ohjaajalta ennen hakemuksen jättämistä suostumus ohjaajaksi ryhtymisestä. Tohtorikoulutettavalle nimetään kaksi ohjaajaa. Ohjaajista toisen tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai dosentti taikka vastaavan pätevyyden omaava henkilö, joka kuuluu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan henkilökuntaan sekä tohtoriohjelman ohjaajakuntaan. Hakija tarvitsee vähintään kaksi ohjaajaa, joita molempia on kontaktoitava hyvissä ajoin ennen suunniteltua hakua.
Väitöskirjatutkimuksen pääohjaajaksi soveltuvat henkilöt historia- ja maantieteiden laitoksella
Historia:
- Pieter Dhondt, dosentti, laitosjohtaja
- Kimmo Katajala, professori
- Jukka Korpela, professori
- Arto Nevala, dosentti, vanhempi yliopistonlehtori
- Kati Parppei, dosentti
- Tuomas Räsänen, apulaisprofessori
- Pasi Tuunainen, dosentti, yliopistonlehtori
Maantiede:
- Moritz Albrecht dosentti, yliopistotutkija
- Alfred Colpaert, professori
- Paul Fryer, dosentti, yliopistonlehtori
- Sonja Kivinen, yliopistonlehtori
- Jarmo Kortelainen, professori
- Timo Kumpula, professori
- Ari Lehtinen, professori
- Olli Lehtonen, apulaisprofessori
- Ilkka Pyy, dosentti, yliopistonlehtori
- Minna Tanskanen, varadekaani, vanhempi yliopistonlehtori
Ympäristöpolitiikka:
- Simo Häyrynen, dosentti, yliopistonlehtori
- Juha Kotilainen, yliopistonlehtori
- Hanna Laako, yliopistotutkija
- Tuija Mononen, dosentti, yliopistotutkija
- Irmeli Mustalahti, professori
- Taru Peltola, apulaisprofessori
- Lasse Peltonen, professori
- Rauno Sairinen, professori
- Nina Tokola, yliopistotutkija
Karjalan tutkimuslaitos:
- Ismo Björn, erikoistutkija
- Petri Kahila, tutkimusjohtaja
- Jussi Laine, professori
- Maria Lähteenmäki, professori
- Teemu Makkonen, professori
- Maarit Sireni, yliopistotutkija
Tohtori-opiskelijan ja ohjaajan roolit ja vastuut (jaettu filosofisen tiedekunnan/yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan kanssa)
Tohtori-opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa. Ohjaaja voidaan perustellusta syystä vaihtaa tai määrätä lisää ohjaajia. Esimerkkejä oikeutetuista syistä ovat tutkimusprojektin teeman muuttaminen tai mukauttaminen tai tutkimusprojektin epätasaisuus. Esityksen ohjaajan vaihtamisesta voi tehdä opiskelija tai ohjaaja.
Ohjaajan vaihdosta sovitaan osapuolten kesken ja lopullisen päätöksen tekee dekaani.
Tohtoriopiskelijan vastuut ja velvollisuudet
- ilmoittautua joka vuosi läsnäolevaksi tai poissaolevaksi,
- varmistaa, että hänen tutkimussuunnitelmansa päivitetään
- sitoutua tutkimuksen tekemiseen
- laatia jatko-opintosuunnitelma tutkimusaiheen, tutkinnon tieteellisten tavoitteiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella (esim. uratavoitteet) ja varmistaa, että suunnitelma päivitetään tarvittaessa
- toimittaa ohjaajalle ilman aiheetonta viivytystä asiakirjat tieteelliseen toimintaan perustuvista opintosuorituksista
- perehtyä hyvään tieteelliseen käytäntöön ja tutkimuseettisiin periaatteisiin (UEF:n Opettamisen ja opiskelun eettiset ohjeet; Vastuullinen tutkimuksen tekeminen, TENK) ja noudattaa näitä periaatteita opinnäytetyössä ja tutkimustyössä
- hyödyntää ohjausta ja ottaa huomioon ohjaajalta saatu palaute
- osallistua opintojensa aikana tiedeyhteisön toimintaan sekä tieteelliseen keskusteluun ja jatkokoulutukseen
- vastata rahoituksen saamisesta (esim. säätiöt, yrityksen rahoitus ja muu lisärahoitus, UEF-tohtorikoulu) ja pyytää tarvittaessa ohjaajalta lausuntoa hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä
- toimittaa väitöskirjan käsikirjoitus plagioinnin tunnistusjärjestelmän tarkastettavaksi ennen esitarkastusta, hakea väitöslupaa , julkaista väitöskirja ja hakea tutkintotodistusta
Ohjaajan vastuut ja velvollisuudet
- ohjata opiskelijan tohtoritutkimusta ja avustaa häntä jäsentämään tutkimustyön eri vaiheita
- antaa ohjausta henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatimisessa siten, että suunnitelma vastaa tutkinnon tavoitteita, opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita ja tohtoriohjelman opetussuunnitelmaa
- toimittaa ilman aiheetonta viivytystä opiskelijan opintosuoritukset rekisteröitäväksi
- perehdyttää jatko-opiskelija tutkimuksen eettisiin kysymyksiin, hyvään tieteelliseen käytäntöön ja tutkimusaineiston hallinnan periaatteisiin
- sitoutua ohjaamiseen: käsitellä väitöstutkimuksen eri vaiheita ja periaatteita, , antaa opiskelijalle palautetta sekä seurata ja tukea opiskelijan jatko-opintojen edistymistä
- helpottaa jatko-opiskelijan integroitumista kansalliseen ja kansainväliseen tiedeyhteisöön ja kannustaa häntä luomaan vertaistukiverkosto
- tukea jatko-opiskelijaa rahoituksen hakemisessa ja kirjoittaa suosituksia ja lausuntoja mahdollisuuksien mukaan
- varmistaa, että tutkimus täyttää kyseisen opinnäytetyön konteksti- ja muotoperusteiset kriteerit ennen tarkastettavaksi tai ennakkoarviointiin jättämistä
- käydä läpi ja arvioida plagioinnin tunnustusjärjestelmän tarjoamat vertailevat tulokset väitöskirjan käsikirjoituksesta
Tohtoriopintojen suorittamiseen ei sisälly rahoitusta tai työsopimusta tai opetustehtäviä yliopistossa. Päätoimiset jatko-opiskelijat tarvitsevat kuitenkin rahoitusta elinkustannustensa ja mahdollisten tutkimuskulujen (matkakulut, tutkimusmateriaali jne.) kattamiseen. Rahoitusvaihtoehdoista tulee keskustella ohjaajan kanssa jo tohtoriopinto-oikeuden hakemista ja tutkimussuunnitelmaa laadittaessa.
Tohtoriopintoja voi rahoittaa esimerkiksi stipendillä, työskentelemällä tutkijana tutkimusprojektissa, toimimalla tohtorikoulutettavana Itä-Suomen yliopistossa (tohtoriopiskelijapaikka) tai opiskelemalla osa-aikaisesti työssä. Tohtoriopiskelijat hakevat rahoitusta itse.
Lue lisää tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuuksista opiskelijoiden Kamu-verkkopalvelusta.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Haut lukuvuoden 2024–2025 valinnoissa muuttuvat jatkuvaksi hauksi 1.8.2024 alkaen. Tohtoriohjelman hakulomake Opintopolussa on avoinna kevätlukukaudella tammikuun alusta toukokuun viimeiseen arkipäivään ja syyslukukaudella elokuun alusta marraskuun viimeiseen arkipäivään. Tarkista aina tarkat hakuajat Opintopolusta. Valmistele hakemukseen vaaditut liitteet huolellisesti ja hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä. Hakemuksia käsitellään tarpeen mukaan lukukauden aikana, ja myönnetty opiskeluoikeus alkaa saman lukukauden aikana.
Mikä on Opintopolku?
Suomalaiset yliopistot ylläpitävät omien koulutustensa tietoja Opintopolku.fi-portaalissa. Opintopolussa voit selailla eri aloja ja tutkintoja, hakea koulutuksiin ja tutustua valintaperusteisiin. Portaalia ylläpitää Opetushallitus.
Opinnäyte ja opinnot
Jatko-opinnot tähtäävät opinnäytteen eli tutkimustyön valmistumiseen. Jatko-opintojen opinnäytteitä ovat lisensiaatintutkimus ja väitöskirja. Lisensiaatintutkimus on vapaaehtoinen, eikä sitä edellytetä osana tohtorintutkinnon opintoja.
Väitöskirjatutkimus
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä:
- Yksittäinen tutkimus (monografia). Monografia on jatko-opiskelijan omasta tutkimuksestaan laatima teos. Se on julkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen ja siinä tulee kuvata tutkimuksessa käytetyt aineistot, menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan.
- Artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu vähintään kolmesta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä, referoidusta artikkelista, joista yhden tulee olla julkaistu ja kahden julkaistavaksi hyväksytty. Muut artikkelit voivat olla julkaistavaksi tarkoitettuja käsikirjoituksia. Silloin kun referoidut artikkelit ovat yhteisjulkaisuja, väitöskirjatyön tekijän täytyy olla vastuullisena kirjoittajana vähintään kahdessa artikkelissa. Julkaistuksi artikkeliksi katsotaan sarjan ennakkoon sähköisesti julkaisema artikkeli.
Artikkeliväitöskirjaan tulee lisäksi sisällyttää johdanto-osa sekä artikkeleista tai esseistä laadittu kokoava osa. Osat voivat olla väitöskirjan alussa tai erikseen kirjoitettuja. Jos artikkelit on kirjoitettu yhteistyönä, tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisussa hakiessaan väittelylupaa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahteen eri väitöskirjaan.
Väitöskirjan julkaisemisesta on erillinen ohje.
Kaikki väitöskirjat tulee tarkistaa plagioinnin varalta. Tiedekunnan ohjeet prosessiin löydät täältä.
Väitöskirjojen arviointimenettely
Väittelijä hakee lupaa väitöskirjansa puolustamiseen julkisesti täyttämällä lomakkeen ja toimittaa sen sekä väitöskirjan käsikirjoituksen pdf-muodossa osoitteeseen: jatko-opinnaytteet.yhka@uef.fi.
Tiedekunnan ohjeet väitöskirjan puolustamiseen
Varmista, että väitöskirjasi käynyt läpi plagioinnin tarkistuksen ennen kuin luovutat sen tiedekuntaan.
Pääohjaaja ja laitoksen johtaja ehdottavat väitöskirjan tarkasteluun kahta esitarkastajaa, jotka dekaani nimittää. Opinnäytetyö luovutetaan esitarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa nimityksestä.
Lausuntojen saapumisen jälkeen väittelijälle on varattu tilaisuus vastata niihin ja hänen tulee ilmoittaa, hyväksyykö hän lausunnot vai haluaako hän keskeyttää menettelyn. Jos ehdokas hyväksyy lausunnot, dekaani myöntää luvan julkiseen puolustamiseen.
Vastustajan tulee antaa lausuntonsa kahden viikon kuluessa julkisesta puolustamisesta. Myös tässä vaiheessa väittelijälle on varattu tilaisuus vastata lausuntoon. Tiedekuntaneuvosto arvioi väitöskirjan vastaväittäjän lausunnon (lausuntojen) perusteella.
Väitöskirjan julkaisu
Kun tiedekuntaneuvosto on antanut väittelijälle luvan puolustaa väitöskirjaa julkisessa kokeessa, väitöskirja voidaan julkaista. Väitöskirjat voidaan julkaista sarjassa "Itä-Suomen yliopiston julkaisut. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden väitöskirjat" tai muissa sarjoissa (esim. kaupallinen kustantaja). Ota yhteyttä sarjan toimittajaan viimeistään tässä kohdassa. Väitöskirja on julkaistava vähintään 10 päivää ennen tarkastusta. Väitöskirja julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä versiona.
Voit ilmoittautua väitöskirjasi sarjaan täyttämällä julkaisusopimuksen (sama sopimus sekä painetussa että sähköisessä versiossa). Lähetä kaksiosainen sopimuslomake ja mahdolliset uusintapainoluvat tiedekunnan väitöskirjasarjan toimittajalle, joka soveltaa kirjaasi isbn-numerot. Huomaa, että julkisen kokeen päivämäärä tulee sopia ennen isbn-numeroiden käyttöä. Myös kirjan nimen pitäisi olla lopullinen tässä vaiheessa.
Varaa riittävästi aikaa opinnäytetyösi viimeistelyyn! Suositeltava aika tiedekuntaneuvoston julkisen tarkastelun luvan ja julkisen kokeen välillä on vähintään 2 kuukautta.
Kysy lisätietoja toimittajalta milloin tahansa prosessin aikana.
Uusintapainokset
Kun kyseessä on artikkelipohjainen opinnäytetyö, joka sisältää julkaistuja artikkeleita, artikkeleita, jotka on hyväksytty painoon tai perustuu julkaistuihin artikkeleihin, ehdokas on velvollinen hankkimaan uusintapainosluvat alkuperäiseltä kustantajalta. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa julkaistaan kaikki artikkelit osana väitöskirjaa, mikäli niille ei ole laillisia esteitä. Pyydä siis lupa sekä painetulle että sähköiselle versiolle samanaikaisesti. Pyynnön malli löytyy kirjaston verkkosivuilta.
Samoja periaatteita noudatetaan esseepohjaisissa väitöskirjoissa.
Tulostus
Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa hakijan tulee hoitaa painatusprosessi kirjapainon kanssa. Hakija voi valita painotalon itsenäisesti, kilpailuttaminen on suositeltavaa. Hakija voi hakea tiedekunnan tukea jälkikäteen kuitteja vastaan. Hakemus tulee tehdä 2 kuukauden kuluessa julkisen käsittelyn päivämäärästä. Tiedekunnan enimmäistuki on 1500 euroa. Tarkemmat tiedot toimituksesta ja painoprosessista kokonaisuudessaan löydät tiedekunnan ohjeista (yllä). Ennen kuin väitöskirja voidaan tulostaa, taitto/vedos tulee hyväksyä toimittajan ja ehdokkaan kanssa. Toimittajan tulee nähdä myös ulkoasun viimeisin versio, mutta se on suositeltavaa lähettää toimittajalle tarkistettavaksi myös ennen painoon lähettämistä.
Jakelu
Meillä on tiedekunnassa perinne, että kaikki ehdokkaat luovuttavat väitöskirjansa henkilökohtaisesti (jos mahdollista) kampuksensa rehtorille ja tiedekunnan dekaanille. Varaa aika rehtori- ja dekaanisihteerien vierailulle.
Valmistuminen
Tutkintotodistukset
Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot (opintokokonaisuudet ja opinnäytetyöt), hän voi hakea tutkintotodistusta. Ole hyvä ja täytä sähköinen hakulomake e-palveluissa (vaatii UEF-kirjautumisen).
Tutkintotodistuksella opiskelija saa myös tutkintoliitteen ja opintosuoritusotteen. Todistuksen toimitusaika on kolme (3) viikkoa viimeisimmän suorituksen rekisteröintihetkestä tai hakemuksen palautuspäivästä. HUOM! Ruuhka-aikoina mm. syys- ja kevätkauden lopussa toimitusaika voi olla pidempi.
Huomioithan, että sinulla on oikeus käyttää lääkärin arvonimeä tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Opintosuoritusote
Opintosuoritusote on yliopiston myöntämä virallinen asiakirja. Seloste sisältää tietoa mm. suoritetut ja tunnustetut opintokokonaisuudet, suoritetut opintojaksot sekä annetut arvosanat.
Tietoa väittelijälle
Tutkintoon sisältyy lisensiaatin ja/tai väitöskirjatutkimus sekä 50 op (1.8.2024 alkaen 30 op) tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukevia opintoja. Tiedot tutkintoon vaadittavista opinnoista ja opetustarjonnasta löydät Peppi-järjestelmän opinto-oppaasta.
Tieteen ja tutkimusalan opinnot
Tieteen ja tutkimusalan opintojen laajuus on 1.8.2024 alkaen 20–25 opintopistettä. Opinnot jakaantuvat eri moduuleihin pitäen sisällään jatkokoulutusseminaarin, tutkimusmenetelmäopintoja ja laitoksen omaa opetustarjontaa.
Opintoihin voit sisällyttää tohtoriohjelmien järjestämiä jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareja, kursseja ja muita opintojaksoja sekä tohtorikoulun tarjoamaa opetusta siten kuin opetussuunnitelmissa määrätään. Tutkijakoulujen ja valtakunnallisten verkostojen opintoja voit käyttää niiltä osin kuin niihin osallistumista ei ole rajoitettu.
Suosittelemme valitsemaan tutkimustyötä tukevia kursseja muusta ohjaajan hyväksymästä Itä-Suomen tohtorikoulun ja tiedekuntien sekä valtakunnallisten jatkokoulutusverkostojen opetustarjonnasta. Suositeltavia kursseja ovat esimerkiksi filosofisen tiedekunnan sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoille järjestämät tutkimusmenetelmiin liittyvät kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opintojaksot.
Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin voidaan sisällyttää muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja, mikäli ne soveltuvat tohtoriohjelman tavoitteisiin ja ne on hyväksytty opiskelijan henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan. Opintoja voidaan sisällyttää siinä laajuudessa kuin tutkintorakenne sen sallii.
Opintojaksoja voidaan korvata, mikäli suoritettu opintojakso vastaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään tohtoriohjelman opintojaksoa.
Jos olet aiemmin suorittanut lisensiaatin tutkinnon opiskelemaltasi tieteenalalta tai lähitieteestä tai tohtorin tutkinnon lähitieteessä, ei tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukevia opintoja pääsääntöisesti vaadita. Tarvittaessa voidaan edellyttää täydentävien opintojen suorittamista tohtoriohjelman opetussuunnitelman mukaisesti.
Valmiustaito-opinnot
Yliopistomme tohtorikoulu järjestää ns. yleisiä valmiustaito-opintoja kaikille yliopistomme jatko-opiskelijoille.
Valmiustaito-opintojen tavoitteena on mm., että jatko-opiskelija
- perehtyy tieteen teoriaan ja filosofiaan sekä tutkimuksensa eettisiin kysymyksiin ja oppii hyvän tieteellisen käytännön
- saa valmiudet tutkimuksen suunnitteluun ja suorittamiseen, ml. ongelmanasettelun, menetelmien, resurssien ja aikataulun suunnittelun ja rahoituksen järjestämisen
- hankkii hyvät viestintätaidot: tieteellisen ja yleistajuisen kirjallisen ja suullisen viestinnän ja tieteen popularisoinnin
- oppii johtamis- ja ryhmätyötaitoja
- saa valmiudet koulutustehtäviin ja muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin
Valmiustaito-opinnot löytyvät tohtorikoulun opinto-oppaasta Pepistä. Yleisten valmiustaito-opintojen laajuus on 1.8.2024 alkaen 5–10 opintopistettä. Suosittelemme suorittamaan yleiset valmiustaito-opinnot ensimmäisen ja toisen jatko-opintovuoden aikana. Tutkimusetiikan kurssi sekä orientoituminen tohtoriopintoihin ovat pakollisia opintojaksoja tohtoriohjelmamme tutkintorakenteessa.
Voit sisällyttää yleisiin valmiustaito-opintoihin opetustehtäviä antamalla yliopistotasoista opetusta tohtoriohjelman edustamien tieteenalojen kursseilla. Suorituksen laajuuden arvioi pääohjaaja tai tohtoriohjelman johtaja tapauskohtaisesti.
Suosittelemme sisällyttämään opintoihin tieteellisen kirjoittamisen ja kieliopintojen kursseja. Yliopistomme tohtorikoulun järjestämien opintojen ohella voit suorittaa yleisiin valmiustaito-opintoihin muita soveltuvia opintoja.
Aihekohtaiset opinnot
Suosittelemme yleisten siirrettävien taitojen opinnot suorittamaan jatko-opintojen ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Opintoihin tulee sisällyttää tutkimusetiikan kurssi. Suosittelemme, että opintoihin sisällytetään myös tieteellisen kirjoittamisen ja kielten kursseja.
Tästä moduulista enintään 5 op voidaan suorittaa opettamalla opiskelijan alan yliopistotason kursseja. Tästä toiminnasta myönnettävien opintopisteiden määrän arvioi pääohjaaja tai tohtoriohjelman johtaja tapauskohtaisesti.
Ohjaus
Orientaatio jatko-opiskelijoille
Tiedottaminen
Aika, tila ja ympäristö yhteiskunnassa -tohtoriohjelma tiedottaa Viva Engagen ajankohtaisista toimista ja asioista. Siirry Kamun pääsivulle ja napsauta Viva Engage-linkkiä, kirjaudu sisään UEF-tililläsi. Vasemmassa kulmassa on "haku" -ruutu, kirjoita ATY ja napsauta ryhmää. Liity ryhmään napsauttamalla Liity-painiketta. Suosittelemme myös Yammer-ryhmän tohtorikoulutus seuraamista.
Oman ohjaajan lisäksi opintoneuvontaa jatko-opintoihin antaa hallintohenkilöstö.
Olemme koonneet väitöskirjatutkijan tietopankin Kamu-verkkopalveluun, josta löydät kattavasti tietoa tohtorikoulutuksen eri vaiheisiin:
- Tohtorikoulutuksen aloittaminen
- Tohtorikoulutukseen liittyvät opinnot
- Kansainvälistyminen tohtorikoulutuksessa
- Ohjaus ja tuki tohtorikoulutuksessa
- Väitöstutkimuksen tueksi
- Tohtorikoulutuksen rahoitus
- Väitöskirjatutkijan hyvinvointi ja vapaa-aika
- Väittelylupa ja väitöskirjan tarkastaminen
- Väitöskirjan julkaiseminen
- Väitöstilaisuus ja karonkka
- Tohtoritutkinnon valmistuminen
- Lisensiaatintutkinto
- Tohtorin ura ja alumnitoiminta
Ajankohtaista
Väitöstiedotteet
Mikäli sinulla on kysyttävää, ole yhteydessä hakijaneuvontaamme osoitteessa info-yhkaphd@uef.fi.
