Filosofisen tiedekunnan tohtoriohjelma

Humanistisen alan pääaineet ja tutkinnot

• englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen, ruotsin kieli, venäjän kieli ja kääntäminen, venäjän kieli ja kulttuuri, suomen kieli, karjalan kieli ja kulttuuri, yleinen kielitiede, käännöstiede, kirjallisuus, perinteentutkimus, kulttuurintutkimus (erikoistumisaloina etnomusikologia, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus, taiteensosiologia), logopedia
  • filosofian tohtori

Läntisen ja ortodoksisen teologian pääaineet ja tutkinnot

• eksegetiikka, kirkkohistoria, uskonnonpedagogiikka, käytännöllinen teologia, systemaattinen teologia, systemaattinen teologia ja patristiikka, kirkkomusiikki, uskontotiede
  • teologian tohtori tai filosofian tohtori

Psykologia

• psykologia
  • psykologian tohtori tai filosofian tohtori

Kasvatustieteellisten alojen pääaineet ja tutkinnot

• aikuiskasvatustiede, kasvatustiede, kotitaloustiede, käsityötiede, kasvatustiede (ohjaus)
  • filosofian tohtori tai kasvatustieteen tohtori
• erityispedagogiikka, kasvatustiede (varhaiskasvatus)
  • kasvatustieteen tohtori

Lisensiaatin tutkintokoulutus päättyy filosofisessa tiedekunnassa 1.1.2026 

Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päätti 20.11.2025 pitämässään kokouksessa lisensiaatin tutkintokoulutuksen lakkauttamisesta.  

Jatko-opiskelijat, joilla on voimassa oleva opiskeluoikeus lisensiaatin tutkintoon, voivat suorittaa tutkinnon siirtymäajan puitteissa 31.12.2027 asti. Tämän jälkeen lisensiaatin tutkintoa ei voi enää suorittaa tiedekunnassa. 

Päätös koskee myös väitöskirjatutkijoita, sillä heidän opiskeluoikeuteensa sisältyy mahdollisuus suorittaa lisensiaatin tutkinto. Siirtymäajan jälkeen väitöskirjatutkijat eivät voi enää vaihtaa tavoitetutkintoaan lisensiaatiksi, kuten aiemmin on ollut mahdollista. 

Tästä luettelosta voit tarkistaa, täytätkö FILOTO-tohtoriohjelman valinnan edellytykset. 

Jatko-opintokelpoisuus ja opiskelijavalinnan perusteet

Tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, joka on

• suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai
• suorittanut sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Opiskelijavalinnan perusteet

1. Filosofisen tiedekunnan tohtoriohjelmaan soveltuvia koulutusaloja ovat muun muassa humanistiset tieteet, teologia, psykologia, logopedia, kasvatustieteet, kotitaloustiede ja käsityötiede. Poikkeustapauksessa tohtoriohjelman johtoryhmä voi hakijan opintoihin ja tutkimussuunnitelmaan vedoten arvioida myös muun koulutusalan soveltuvaksi. 

Valinnan edellytyksenä on, että hakija on suorittanut väitöstutkimuksen aiheeseen soveltuvia opintoja, jotka voivat sisältyä kelpoisuuden antavaan tutkintoon tai olla tutkinnon ulkopuolella. Hakijalla täytyy olla hakemuksen jättämiseen mennessä suoritettuna 30 opintopistettä tohtorintutkinnon pääaineen tai soveltuvan lähiaineen opintoja (perus- ja aineopintoja tai muita vastaavia opintoja). Opettajan pedagogiset opinnot soveltuvat kasvatustieteellisen alan opinnoiksi. 

Psykologian tohtorin tutkintoa suorittamaan voi hakea henkilö, joka on suorittanut suomalaisessa yliopistossa psykologin ammatin harjoittamiseen oikeuttavan psykologian maisterin tutkinnon tai sitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon. 

Tohtoriohjelmassa mukana olevat tieteenalat, pääaineet ja tavoitetutkinnot on kuvattu ylempänä kohdassa "Tohtoriohjelman tutkinnot ja pääaineet". 

2. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi väitöskirjatyön ohjaukseen sitoutunutta ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja hänellä on oltava työsuhde filosofiseen tiedekuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Hakuvaiheessa hakijalla tulee olla ohjaajiksi sitoutuneilta henkilöiltä kirjallinen suostumus.

3. Hakijan tutkimussuunnitelman tulee olla laadukas, ja laadittu tohtoriohjelman ohjeen mukaisesti. Tutkimussuunnitelma on itsenäinen työ, mutta ohjaajat opastavat sen laatimisessa.

4. Hakijan tulee osoittaa opiskeluun riittävä akateeminen kielitaito joko suomen tai englannin kielessä. Kielitaito tulee osoittaa jatko-opiskelupaikkahaun yhteydessä. Suomen kielellä suoritettu aiempi korkeakoulututkinto osoittaa hakijan riittävän suomen kielen taidon. Akateemisen englannin kielen vaatimuksista ohjeet on osoitettu alla. Väitöskirjan voi kirjoittaa myös muulla kuin hakemuksessa osoitetulla kielellä.
To prove their English language skills when applying, the applicant must either (a) meet the language proficiency criteria (see below), or (b) reach the minimum required language test results to be considered eligible to the University of Eastern Finland. No exceptions will be made and no waivers regarding the language proficiency requirements are given.

(a) Applicants who hold one of the following do not have to take an English language test:

• English as foreign language included in at least a Bachelor-level degree conducted in Nordic country (Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden) or in an EU/EEA country;
• At least 20 ECTS university-level studies in the subject of English Studies completed in a Nordic or in an EU/EEA country;
• Master's thesis written in English when Master's degree is completed in a Nordic country or in an EU/EEA country;
• Secondary education completed in English language in EU/EEA -countries, the United States, Canada, the United Kingdom, Australia, New Zealand or in Switzerland.
• A Bachelor’s, Master’s or higher degree in English language completed in EU/EEA -countries, or in one of the following countries: Australia, Antigua and Barbuda, Bahamas, Barbados, Belize, Botswana, Cameroon, Canada, Dominica, Eritrea, Eswatini, Ethiopia, Gambia, Ghana, Grenada, Guyana, Hong Kong, India, Jamaica, Kenya, Lesotho, Liberia, Malawi, Namibia, New Zealand, Nigeria, Philippines, Ruanda, Saint Kitts and Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent and Grenadines, Sierra Leone, Singapore, South-Africa, Switzerland, Tanzania, Trinidad and Tobago, Uganda, the United Kingdom, the United States, Zambia, Zimbabwe. 

The degree/programme must be taught and assessed entirely in English. If you verify your language skills with your education degree, the language of instruction must be clearly indicated on the educational documents. 

Online studies or studies completed on offshore campuses outside the accepted countries/area cannot be used to indicate language skills, even if the degree-awarding institution is in one of the accepted countries. Please attach to the application an applicable degree certificate, Diploma Supplement, and the transcript of the academic record. 

(b) All other applicants have to take one of the following language tests: 

• TOEFL iBT, overall score 92, minimum 22 in writing
• IELTS (academic) overall score 6.5, minimum 6.0 in writing
• PTE (academic), overall score 62, minimum 54 in writing
• C1 Advanced overall score C or 180, with minimum 162 in writing
• C2 Proficiency overall score level C1 or 180, with minimum 162 in writing
• National Certificate of Language Proficiency YKI-test: level 5 in all different subtests (reading comprehension, writing, and speaking). 

It is possible to combine different examinations. 

TOEFL, IELTS and PTE certificates are valid for two years from the day they are issued. The language test need to be in effect when submitting the application during the application period. 

The language test results must be verifiable from the online verification service of the organizer. 

No other degrees or statements of language proficiency will be accepted. Please note that a written statement by the applicant, prospective supervisor, English teacher, etc., is not an adequate proof of the applicant's sufficient English skills.
 

Täydentävät opinnot

Tohtoriohjelman johtoryhmä voi edellyttää hakijan täydentävän aiempia opintojaan, mikäli se arvioi, ettei hakija ole saavuttanut aiemmalla tutkinnollaan tohtorikoulutuksessa tarvittavia tietoja ja valmiuksia. Täydentäviä opintoja voidaan edellyttää opiskelijalta, jonka pohjakoulutus on muulta kuin haettavan pääaineen alalta tai kun se on tarkoituksenmukaista tutkimussuunnitelman toteutuksen kannalta. Tohtoriohjelman johtoryhmä arvioi täydentävien opintojen sisällön ja laajuuden jokaisen hakijan kohdalla erikseen yhdessä ohjaajiksi lupautuneiden henkilöiden kanssa. Täydentävät opinnot määritellään valintapäätöksessä ja niiden laajuus on enintään 30 op. Ne suoritetaan tutkintoon johtavien opintojen lisäksi eikä niitä voi sisällyttää tohtorin tutkintoon.

Opiskeluoikeuden rajoitukset jatkotutkinnoissa

Itä-Suomen yliopiston koulutuksen johtosäännön mukaisesti opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samantasoiseen tieteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopistossa. Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä sellaisen edellä mainitun saman koulutusalan tai vastaavan oppiaineen tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, jonka asianomainen hakija on jo kansallisessa korkeakoulujärjestelmässä suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta seuraa. Väitöskirjatutkija voi luopua opiskeluoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle (koulutuksen johtosääntö 15 §). Lisätietoja opiskeluoikeudesta luopumisesta on Kamussa.

Yhden korkeakoulupaikan säännön mukaisesti opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös koskee myös yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Tutkimussuunnitelma on jatko-opiskeluhakemuksen tärkein osa. Aloita sen valmistelu ajoissa. Tutkimussuunnitelman tarkoituksena on omalta osaltaan osoittaa, että sinulla on riittävät valmiudet väitöskirjan laatimiseen. Tutkimussuunnitelma on itsenäinen työ, mutta ohjaajaksi lupautuneet henkilöt opastavat sen laatimisessa. Ota hyvissä ajoin yhteyttä ohjaajiin, jotta he ehtivät antaa palautetta tutkimussuunnitelmastasi. Kirjoita suunnitelma siten, että sitä pystyvät arvioimaan muutkin kuin oman tieteenalasi tai oppiaineesi asiantuntijat. Merkitse tutkimussuunnitelmaan käyttämäsi lähteet. Laadi tutkimussuunnitelma niin, että tutkimus on mahdollista toteuttaa päätoimisesti 3–4 vuodessa. Aiheesi tulee liittyä Filosofisen tiedekunnan tohtoriohjelmassa mukana olevaan tieteenalaan ja oppiaineeseen.    

Kirjoita tutkimussuunnitelma tämän ohjeistuksen ja sen otsikoinnin mukaisesti. Tohtoriohjelman johtoryhmä ei arvioi tutkimussuunnitelmia, jotka eivät noudata tätä ohjeistusta. Vaikka väitöstutkimuksesi olisi osa laajempaa tutkimushanketta, sinun tulee laatia tutkimussuunnitelma siten, että kuvaat ja avaat kaikki sen osa-alueet oman väitöstutkimuksesi näkökulmasta. Joka otsikon kohdalle on merkitty enimmäismerkkimäärä välilyönteineen – usein vähempikin riittää.  

1. Tekijän nimi, väitöskirjan aihe tai alustava otsikko sekä tutkimusala.  
2. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä (enintään 800 merkkiä) Kuvaa lyhyesti tutkimusongelmasi tai tutkimustehtäväsi. Miksi sen ratkaiseminen on tärkeää omalle tieteenalalle ja yhteiskunnalle? Mikä on tutkimuksesi aineisto, tutkimusmenetelmä ja mahdollinen teoreettinen viitekehys?  
3. Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja vaikuttavuus (enintään 5000 merkkiä) Kuvaa, miten väitöskirjasi liittyy aiempaan tutkimukseen. Esittele tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet. Tuo esiin tutkimuksen tavoitteet, tutkimuskysymykset tai -tehtävät sekä mahdolliset hypoteesit. Kerro, millaista uutta tieteellistä tietoa tutkimus tuottaa ja miten se edistää tutkimusalaa. Voit myös tarkastella, millä tavoin tutkimuksen tulokset voivat olla kiinnostavia tai sovellettavissa tiedeyhteisön ulkopuolella. Sisällön jäsentelyssä voit noudattaa oman tieteenalasi kirjoittamisen tapoja.
4. Tutkimusaineisto ja menetelmät (enintään 4 000 merkkiä) Kuvaa mahdollinen tutkimusaineistosi. Kerro, miten aiot hankkia sen ja kuinka sitä käsittelet. Onko aineisto mahdollista avata myös muiden tutkijoiden käyttöön arkistoimalla se? Katso esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston kirjaston ohjeet tutkimusaineistonhallinnasta. Kuvaa käyttämiäsi analyysimenetelmiä siten, että käy ilmi, miten ne edistävät tutkimuskysymyksiin ja tutkimustehtävään vastaamista tai hypoteesien todentamista. Avaa tarvittaessa tutkimuksen metodologista viitekehystä.  
5. Eettiset kysymykset (enintään 2 000 merkkiä) Kuvaa tutkimusaiheeseen, menetelmiin tai aineistoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä kuten menettelytapoja, tutkittavien informointia ja tietoista suostumusta sekä tutkittavien anonymiteetin suojaamista. Kerro, jos tutkimukseen liittyy erityisiä eettisiä pulmia. Tarvitaanko tutkimukselle tutkimuseettisen toimikunnan lausunto tai tutkimuslupa? Liittyykö aineistoon joitakin tietosuojaan tai omistus- ja käyttöoikeuksiin liittyviä kysymyksiä? Jos aineistoa kerätään ulkomailla, miten on otettu huomioon ulkomailla tehtävään aineistonkeruuseen mahdollisesti liittyvät erityiskysymykset ja yhteistyötahot tutkimuslupien ja eettisten ohjeiden suhteen. Onko tutkimuksessasi huomioitu yhdenvertaisuuteen, avoimeen tieteeseen ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä? Vastaa kaikkiin tutkimuksesi kannalta relevantteihin kysymyksiin. Perustele, jos tutkimusasetelmaasi ei liity eettisiä kysymyksiä. Huomioi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet eettisestä ennakkoarvioinnista ja UEF:n ohjeet tutkimusetiikasta.
6. Työskentelysuunnitelma (enintään 2 500 merkkiä) Suunnittele väitöskirjan ja jatko-opintojen (30 op) alustava aikataulu vaiheineen. Laaditko monografian vai artikkeliväitöskirjan? Kuvaa monografiaväitöskirjan kirjoitusprosessia ja aikataulua. Kuvaa artikkeliväitöskirjan julkaisusuunnitelma ja -aikataulu. On hyvä antaa artikkeleille työnimet ja kertoa, mihin lehtiin niitä tarjoat julkaistavaksi. Suunnittele jatko-opintojen ajoitus kolmelle vuodelle. Mitä suunnitelmia sinulla on konferenssien tai vaihto-opiskelun suhteen? Onko väitöskirja osa jotakin tutkimushanketta?
7. Suunniteltu rahoitus (enintään 1 000 merkkiä) Kerro, miten aiot rahoittaa tutkimuksesi. Kuvaa myös tähän mennessä tutkimukseen haettu tai saatu rahoitus
8. Tutkimussuunnitelman pääasiallinen kirjallisuus (enintään 2 500 merkkiä) Luettele lähteet, joita olet käyttänyt ja joihin olet viitannut tutkimussuunnitelmassa. Tässä voit mainita myös muita keskeisiä lähteitä, joihin et viittaa suunnitelmassasi.  

Tee lopullinen, hakemukseen liitettävä tutkimussuunnitelma FILOTO:n omalle PDF-lomakepohjalle (päivitetty kesäkuussa 2025). Lataa ja tallenna lomake koneellesi. Täytä se PDF-lukuohjelmalla, kuten Adobe Acrobat Readerilla.

Tarjolla on myös avoin itseopiskelumateriaali tutkimussuunnitelman tekemiseen: Writing a research plan (open materials for PhD studies) (digicampus.fi)

Ohjaajan rooli väitöskirjatyössä 

Väitöskirjaohjaaja on keskeinen tukihenkilö tohtoriopintojen aikana. Hän tukee tutkimusaiheen rajaamisessa, tutkimussuunnitelman laatimisessa ja tutkimuksen eettisessä toteuttamisessa. Ohjaaja tarjoaa tieteellistä asiantuntemusta, antaa palautetta käsikirjoituksista ja tukee väitöskirjan etenemistä kohti valmistumista. Hyvä ohjaussuhde perustuu luottamukseen, avoimeen vuorovaikutukseen ja yhteisiin tavoitteisiin. 

Koska väitöskirjaprojekti on usean vuoden intensiivinen prosessi, on tärkeää, että ohjaaja ja ohjattava tutustuvat toisiinsa jo ennen ohjaussuhteen virallistamista. Keskustelut odotuksista, työskentelytavoista ja tavoitteista auttavat luomaan toimivan yhteistyön pohjan ja tukevat projektin sujuvaa etenemistä. Ennen väitöskirjatyön aloittamista jokainen uusi väitöskirjatutkija laatii ohjaajiensa kanssa ohjaussuunnitelman, jossa sovitaan tutkimuksen tekemisen aikataulusta, työtavoista ja ohjaussuhteen kestosta. 

Ohjauksesta sopiminen ei yleensä onnistu lyhyellä varoitusajalla, joten ole hyvissä ajoin yhteydessä mahdollisiin ohjaajiin ja keskustele heidän kanssaan suunnittelemastasi väitöskirjatutkimuksesta. Voit tutustua ohjaajien tutkimusprofiileihin osastojen verkkosivuilla (ks. kohta Tohtoriohjelman tutkimusteemat). 

Etsitkö ohjaajaa? 

Jos sinulla ei vielä ole tiedossa sopivaa ohjaajaa väitöskirjaprojektiisi tai et tiedä, kehen ohjaajaan olisi hyvä ottaa yhteyttä, suosittelemme täyttämään tohtoriohjelman esitietolomakkeen (linkki avautuu uuteen välilehteen) ennen yhteydenottoa henkilökuntaan. Lomakkeen avulla voimme arvioida tutkimusideasi soveltuvuutta ohjelmaan ja ohjata sinut mahdollisesti sopivien ohjaajien pariin. Tämä auttaa meitä käsittelemään yhteydenottoja tehokkaasti ja vähentää tarpeettomia tiedusteluja. 

Hakuvaiheessa hakijalla tulee olla kirjallinen suostumus henkilöiltä, jotka ovat sitoutuneet toimimaan väitöskirjatyön ohjaajina. Sitoutumalla ohjaukseen ohjaaja vahvistaa, että hakijan tutkimussuunnitelma täyttää vaaditut kriteerit ja on toteuttamiskelpoinen suunnitellussa aikataulussa. Ohjaussitoumus on keskeinen dokumentti sen varmistamisessa, että tutkimussuunnitelma on riittävän laadukas toimiakseen vankkana perustana väitöskirjatyölle.

1. Hakemukseen tulee sisältyä väitöskirjan pääohjaajaksi lupautuneen henkilön lausunto. Lausunnossa arvioidaan sekä tutkimussuunnitelman laatua että hakijan kykyä suoriutua tutkimusprojektista. Lausunto toimitetaan suoraan tiedekuntaan sähköisellä lomakkeella. Lomake ei mene hakijalle. 

2. Muut ohjaajat täyttävät, allekirjoittavat ja toimittavat hakijalle ohjaussitoumuslomakkeet. Hakija liittää lomakkeet hakemukseensa Opintopolussa.

   Ohjaussitoumuslomakkeen voi allekirjoittaa sähköisesti esimerkiksi UEF Signilla tai Googlen sähköisellä allekirjoitustoiminnolla. Vaihtoehtoisesti lomakkeen voi tulostaa, allekirjoittaa ja joko skannata tai valokuvata sähköiseen muotoon. Lomakkeen täyttö onnistuu parhaiten Microsoft Edge -selaimella tai Adobe Acrobat Reader PDF-lukuohjelmalla. Lataa ja tallenna lomake ensin omalle koneellesi, jonka jälkeen voit täyttää sen. 

Arviointiprosessi ja päätöksenteko

Jatko-opiskelijavalinta perustuu tohtoriohjelman valintaperusteisiin. Tohtoriohjelman johtoryhmä arvioi hakukelpoisuuden täyttävät hakemukset. Filosofisen tiedekunnan dekaani päättää jatko-opinto-oikeudesta tohtoriohjelman johtajan esityksen perusteella. Dekaani myöntää jatko-opiskelupaikat ja vahvistaa päätöksellään väitöskirjan ohjaajat. Kielteisessä jatko-opinto-oikeuspäätöksessä kerrotaan perustelut sille, miksi hakemus hylättiin. 

Tutkimussuunnitelman arviointikriteerit

Tutkimussuunnitelmasta arvioidaan seuraavat osa-alueet asteikolla riittävä–puutteellinen:  

• Tutkimusongelma tai tutkimustehtävä perustellaan ja kuvataan selkeästi.
• Tutkimuksen tausta eli aiempi aihetta käsittelevä tutkimus, teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet kuvataan selkeästi.
• Tutkimuksen tieteelliset tavoitteet ja tulosten vaikuttavuus kuvataan selkeästi.
• Tutkimuksen aineiston hankinta, käsittely ja analyysimenetelmä kuvataan konkreettisesti ja selkeästi.
• Tutkimuseettiset kysymykset huomioidaan ja kuvataan asianmukaisesti.
• Tutkimus on realistinen ja toteuttamiskelpoinen. Aikataulu sekä julkaisu- ja rahoitussuunnitelma kuvataan selkeästi.
• Tutkimussuunnitelman tieteellinen taso ja innovatiivisuus on riittävä väitöstutkimukselle.  

Vaikka yksittäiset osa-alueet arvioitaisiin puutteellisiksi, tämä ei välttämättä tarkoita, että tutkimussuunnitelma hylätään. Ratkaisevaa on tutkimussuunnitelman kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon suunnitelman yleinen laatu ja toteuttamiskelpoisuus.   

Tyypilliset puutteet tutkimussuunnitelmissa

Laadultaan riittämättömiksi arvioiduissa tutkimussuunnitelmissa yleinen puute on keskeneräisyys. Suunnitelma antaa vaikutelman, ettei kokonaisuutta ole mietitty loppuun asti, jolloin siitä ei muodostu selkeää käsitystä tutkimuksen käytännön toteutuksesta. Tyypillisiä puutteita ovat esimerkiksi:

• tutkimuksen tavoitteet tai tutkimuskysymykset on esitetty epäselvästi tai puutteellisesti,
• aiempaa tutkimusta, teoreettista viitekehystä tai keskeisiä käsitteitä ei ole avattu riittävästi,
• tutkimuksen tieteellistä relevanssia ei ole perusteltu vakuuttavasti,
• tutkimusmenetelmien kuvaus on liian yleisluonteinen,
• eettisiä kysymyksiä ei käsitellä asianmukaisesti suhteessa tutkimusasetelmaan tai tutkijan positioon,
• työskentely- ja/tai rahoitussuunnitelma on epärealistinen tai epämääräinen ja
• tutkimussuunnitelma on rakenteeltaan jäsentymätön; teksti on viimeistelemätöntä tai vaikeaselkoista.

Tietoa tohtorikoulutuksen rahoituksesta

Jatko-opiskeluoikeus ei sisällä rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksista on hyvä keskustella ohjaajan kanssa jo siinä vaiheessa, kun suunnittelet tohtorikoulutusta. Rahoitusmahdollisuuksia ovat muun muassa apurahat, tohtoriohjelmien palkalliset väitöskirjatutkijan tehtävät, palkalliset projektitutkijan tehtävät tai opintojen ja muun palkkatyön yhdistäminen. Filosofinen tiedekunta myöntää tiedekunnan väitöskirjatutkijoille apurahoja väitöskirjatyön aloittamiseen (starttiapuraha) ja viimeistelyyn (viimeistelyapuraha). Lue lisää tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuuksista opiskelijoiden Kamu-verkkopalvelusta.

Filosofisen tiedekunnan starttiapuraha

Starttiapurahan tarkoitus:
Starttiapurahan tavoitteena on mahdollistaa päätoiminen työskentely väitöskirjasi parissa. Apuraha tukee rahoituksen hakemista väitöskirjatyöhön sekä siihen liittyvän suunnitelman laatimista ja toteuttamista. Lisäksi se auttaa sinua käynnistämään tutkimustyön tutkimussuunnitelmasi mukaisesti. 

Voit hakea starttiapurahaa samalla, kun haet jatko-opiskeluoikeutta FILOTO-tohtoriohjelmaan. Apuraha myönnetään kahden (2) kuukauden ajalle, ja sen suuruus on 1500 €/kk.  

Starttiapuraha voidaan myöntää vain kerran. Jos sinulle on jo myönnetty oikeus suorittaa tohtorintutkinto filosofisessa tiedekunnassa, et voi hakea tätä apurahaa. 

Huomioithan seuraavat ehdot: 

• Sinun tulee ottaa apuraha käyttöön viimeistään kolmen kuukauden kuluessa apurahapäätöksen saamisesta. Apurahakauden (2 kk) tulee olla yhtäjaksoinen.
• Apurahakausi edellyttää päätoimista työskentelyä, eli sinun tulee keskittyä täysipainoisesti väitöskirjatyöhön apurahakauden ajan.
• Et voi olla apurahakauden aikana päätoimisessa palkallisessa työssä.
• Apurahaa ei voida myöntää, jos olet ollut kyseisen kalenterivuoden aikana työsuhteessa Itä-Suomen yliopistoon tehtävässä, jossa työtehtävänäsi on ollut väitöskirjatyö (esim. projektitutkijana).
• Jos olet työsuhteessa yliopistoon muussa tehtävässä, sinun tulee olla vapautettuna tästä työstä apurahakauden ajan.
• Et voi käyttää starttiapurahaa samanaikaisesti muiden työskentelyapurahojen kanssa. Jos saat rahoituksen väitöstutkimukseesi muualta, tiedekunnan starttiapuraha peruuntuu. 

Hakemus ja hakuprosessi 

Starttiapurahaa haetaan Opintopolussa jatko-opiskeluoikeushakemuksella. 

Hakemuksen yhteydessä vaaditaan myös väitöskirjan pääohjaajaksi lupautuneen henkilön lausunto. Lausunnossa kuvataan hakijan rahoitustilannetta ja -tarvetta jatkossa sekä sitä, miksi juuri kyseisen hakijan tulisi saada starttiapuraha. Pääohjaaja toimittaa lausuntonsa suoraan tiedekuntaan samalla sähköisellä lomakkeella, jonka hän täyttää jatko-opiskeluoikeushakemuksen yhteydessä. Lomake ei mene hakijalle. 

Keskustele starttiapurahan hakemista pääohjaajaksesi lupautuneen henkilön kanssa ennen kuin teet jatko-opiskeluoikeushakemuksen Opintopolussa.  

Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. 

Hakemusten arvioinnissa huomioidaan:  

1. tutkimuksen tieteellinen merkitys ja innovatiivisuus,  
2. väitöskirjaprosessin rahoitussuunnitelma,
3. työskentelysuunnitelman realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus sekä
4. pääohjaajan lausunto. 

Kiinnittyminen osastolla toimivaan tutkimusryhmään katsotaan eduksesi. 

Saat tiedon starttiapurahapäätöksestä sähköpostitse samaan aikaan jatko-opiskeluoikeuspäätöksen kanssa. 

Jos saat apurahan, sitoudut antamaan kirjallisen selostuksen tiedekunnalle apurahan käytöstä apurahakauden päätyttyä. Myös pääohjaajaltasi pyydetään selostus apurahan hyödyistä tutkimusprojektisi etenemiselle. 

Lisätietoja: [email protected]