Terveystieteiden tohtoriohjelma

Terveystieteiden tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot:

• filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinto,
• farmasian lisensiaatin (FaL) ja farmasian tohtorin (FaT) tutkinto,
• terveystieteiden lisensiaatin (TtL) ja terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinto,
• lääketieteen tohtorin (LT) tutkinto ja hammaslääketieteen tohtorin (HLT) tutkinto.

Tieteelliseen jatkokoulutukseen kelpoinen on henkilö:

• joka on suorittanut ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon,
• joka on suorittanut sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin,
• jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Mikäli haet jatko-opinto-oikeutta muulla kuin perustutkintosi tutkimusalalla voi tiedekunta määrätä sinulle täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä eikä niitä voi sisällyttää jatkotutkintoon.

Terveystieteen tohtoriohjelmaan voidaan hyväksyä jatko-opiskelijaksi henkilöt, joilla on ohjelman aloille sopiva koulutustausta ja maisterin tai lisensiaatin tutkinto (täydentävien opintojen suoritustarve arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen). 

Hoitotieteen jatko-opiskelijoilta vaaditaan yliopistossa ennen hakua suoritetut hoitotieteen tieteenalan syventävät opinnot ja valinnassa huomioidaan aikaisemmin suoritettujen tutkimusmenetelmien aine- ja syventävien opintojen (kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, tilastotieteen opinnot) määrä ja laatu tai muuten osoitettu menetelmäosaaminen.

Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmille jatko-opiskelijaksi hakevan, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla yhteisillä kriteereillä, joista valintaperusteet muodostuvat:

• tutkimusaiheen innovatiivisuus, tieteellinen ja käytännön merkitys sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan ja tohtoriohjelman tutkimusprofiiliin
• tutkimussuunnitelman laatu, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus 
• hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, tieteelliset julkaisut
• tutkimuksen rahoitus
• menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa;
• opintojen edellyttämä kielitaito

Valintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.

Hakemukseen tulee liittää:

• Ohjaajien ja oppiaineen vastuuhenkilön hyväksymä tutkimussuunnitelma
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
• Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve

• Epidemiologia: Tomi-Pekka Tuomainen
• Geriatria: Eija Lönnroos
• Hoitotiede: Katri Vehviläinen-Julkunen
• Kansanterveystiede: Jussi Kauhanen
• Liikunta- ja urheilulääketiede: Heikki Tikkanen
• Ravitsemustiede: Ursula Schwab
• Työterveys: Tuula Oksanen
• Yleislääketiede: Pekka Mäntyselkä

1. Jatko-opiskelijaksi aikova selvittää jatko-opintomahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
2. Jatko-opiskelijaksi hakeva neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Jatko-opiskelijaksi aikovan ja kaikkien ohjaajien tulee yhdessä neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen. 
3. Ohjaajia tulee olla vähintään kaksi. Kaikilla tulee olla tohtorintutkinto. Ainakin yhden ohjaajan tulee olla UEF:n professori, dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Pääohjaajan tulee ensisijassa olla vähintään dosentti. Ohjaajien suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
4. Jatko-opiskelijaksi aikova tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Katso tarkemmat ohjeet kohdassa ”Tutkimussuunnitelma”.  
5. Jatko-opiskelijaksi aikova hakee jatko-opinto-oikeutta Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa. Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan. Hakemuksen liitteenä tulee olla seuraavat dokumentit:

• Tutkimussuunnitelma.
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon

Jatko-opinto-oikeuden käsittely

• Jatko-opinto-oikeushakemus käsitellään tohtoriohjelmassa noin kuukauden kuluessa. Dekaani päättää jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella. Opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun. 

Jatko-opinto-oikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjatutkimusta. Jos tutkimustyön aihe ja aineisto muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma. Jos muutokset ovat merkittäviä, ne on esitettävä tiedekunnalle hyväksyttäviksi. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä suomen- tai englanninkielellä.

Tutkimussuunnitelma voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:

1. Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
2. Tutkimuksen tausta
   • Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
   • Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
   • Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
3. Tutkimuksen tavoitteet
   • Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
   • Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
4. Aineisto ja menetelmät
   • Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
   • Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
   • Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
5. Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma
   • Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
   • Esitetään tutkimuksen rahoitussuunnitelma ja rahoituslähteet.
6. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
   • Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
7. Julkaisusuunnitelma
   • Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
8. Tutkimustulosten hyödyntäminen
   • Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
9. Kirjallisuusviitteet
   • Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
10. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet

Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmiin haettaessa tutkimussuunnitelma (1+4 sivua) koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien ja oppiaineenvastuuhenkilön allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua. 

Rahoitussuunnitelma on jatko-opinto-oikeushakemuksen pakollinen osa ja se esitetään osana tutkimussuunnitelmaa sekä erikseen hakemuslomakkeessa. Rahoitussuunnitelma tulee laatia ohjaajien kanssa. Rahoitussuunnitelmassa tulee kuvata oman työn ja mahdollisten tutkimuskulujen rahoitus. 

Jatko-opiskelijan on mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista,  yliopiston palkallisista tohtorinkoulutuspaikoista tai Suomen Akatemian, Tekesin tai muiden rahoittajien rahoittamista projekteista (nuoremman tutkijan paikat), yliopiston rahoituksesta sekä valtion opintotukijärjestelmän kautta.

Lisätietoa eri rahoitusmahdollisuuksista Kamusta.