Terveystieteiden tiedekunta - Uutiset

Miten suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia tulisi edistää? Professori Tiina Laatikaisen johtaman asiantuntijaryhmän ehdotuksista valitaan toimenpiteet Terveydeksi-ohjelmaan 2024–2027.

Syöpähoitojen haaste on, että osa syöpäsoluista selviää lääkehoidoista, mikä voi johtaa taudin uusiutumiseen. Tätä selitti syöpäsoluissa havaittu ”väistöliike” akuutissa lymboblastileukemiassa.

Hajutunnistamiseen koulutetut koirat saattavat pystyä havaitsemaan huomattavasti pienempiä pitoisuuksia hajumolekyylejä kuin mitä aiemmin on dokumentoitu.

Kansainvälinen tutkijatiimi selvitti tarkasti sialta ihmisille tehtyjen sydänsiirteiden varhaisia vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla.

Poikkeavan nuorella iällä aneurysmatautiin sairastuneilla taudin ilmiasu eroaa tyypillisistä aneurysmapotilaista. Nuori ikä taudin toteamishetkellä on riskitekijä uusien aneurysmien muodostumiselle.

Tulevaisuudessa hajukoiria voitaisiin hyödyntää infektiosairauksien seulonnassa. Kajoamattomia näytemateriaaleja, kuten sylki- ja ihopyyhintänäytteitä, voitaisiin käyttää sairauksia erottelevien menetelmien tutkimiseen ja kehittämiseen.

Suurin osa väitöstutkimuksessa eläinmalleilla tunnistetuista aivovamman mikroRNA-biomarkkereista ilmentyy myös ihmisissä, joten niitä voidaan mahdollisesti hyödyntää erityisesti lievän aivovamman tunnistamisessa.

Nuoret, joilla oli korkeampi verenpaine, suoriutuivat heikommin erityisesti tarkkaavaisuutta ja oppimista mittaavissa tehtävissä.

Hengitysilman pienhiukkaset ja Alzheimerin tauti voivat vaikuttaa solujen vasteisiin SARS-CoV-2 virusinfektiolle ja siten lisätä vakavan koronataudin vaaraa, osoittaa Muhammad Ali Shahbazin väitöstutkimus.

Valinta-arkkitehtuurin muokkaaminen eli tuuppaus on toteuttamiskelpoinen ja työyhteisöjen hyväksymä lähestymistapa hyvien elintapojen edistämiseen työpaikalla, osoitti TtM Eeva Rantalan väitöstutkimus.