Kliinisen lääketieteen yksikkö - Uutiset

Viimeaikaiset multiomiikka-analyysit laajasta itäsuomalaisesta METSIM-tutkimusaineistosta ovat valottaneet muun muassa sappikivitaudin ja silmänpohjan ikärappeuman taustaa.

– Muistisairaus on tärkeää todeta mahdollisimman varhain, mutta johtaako varhainen diagnoosi parempaan hoitoon ja tukeen vai stigmaan työpaikalla ja ihmissuhteissa, kysyi Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen pohjoismaisessa muistipoliklinikkakonferenssissa Kuopiossa.

Muistisairauksien ehkäisyssä testataan ensimmäistä kertaa diabeteslääke metformiinin ja elintapaohjelman yhdistelmää.

Adenosiinimodulaattorit ja kalsiumkanavan salpaajat olivat yhteydessä vähentyneeseen psykiatrisen sairaalahoidon riskiin skitsofreniassa ja kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Ne eivät ole varsinaisia psyykenlääkkeitä, vaan niitä käytetään muun muassa kihdin ja verenpainetaudin hoitoon.

Väitöstutkimuksessa todettiin metabolisten profiilien toimivan Alzheimerin taudin ja sen esiasteen erottelussa tehokkaammin kuin kliinisessä käytössä olevat biomerkkiaineet.

Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa kehitetty tekoälyalgoritmi pystyy tunnistamaan epileptisiä kohtauksia aiheuttavia, vähäisiäkin aivomuutoksia. Sen avulla voitaisiin tunnistaa epilepsiakirurgiasta hyötyvät potilaat entistä paremmin.

Laajan meta-analyysin perusteella D-vitamiinilisä saattaa lievittää masennuksesta kärsivien aikuisten masennusoireita.

Päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely voi parantua jo kahdessa viikossa leikkimällä hiekkalaatikossa, jossa hiekkalaatikkohiekka sisältää monimuotoisen luonnon mikrobiston.

COVID-19-infektiota sairastavien potilaiden sydäninfarktin, sydänlihastulehduksen, laskimo- ja keuhkoveritulpan, eteisvärinän ja sydämen vajaatoiminnan vaara on suurentunut.

Itä-Suomen yliopiston sisätautiopin professori Jari Laukkanen on ollut mukana sepelvaltimotaudin Käypä hoito -suosituksen päivityksestä vastaavassa työryhmässä.