Kliininen tohtoriohjelma

Kliinisen lääketieteen tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot:

• lääketieteen tohtorin (LT) tutkinto,
• hammaslääketieteen tohtorin (HLT) tutkinto,
• filosofian tohtorin (FT) tutkinto,
• terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinto sekä
• farmasian tohtorin (FaT) tutkinto. 

Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan yliopistolain 558/2009 mukaan ottaa  opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut  

• Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai  
• Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai  
• Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.  

Mikäli haet jatko-opinto-oikeutta muulla kuin perustutkintosi tutkimusalalla voi tiedekunta määrätä sinulle täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä eikä niitä voi sisällyttää jatkotutkintoon.

Tohtoriohjelmiin soveltuvat perustutkinnot ovat seuraavat:

Lääketieteen tohtori 

Suomessa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu lääkärin tutkinto tai Valviran rinnastama muualla suoritettu lääkärin tutkinto

Hammaslääketieteen tohtori 

Suomessa suoritettu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu hammaslääkärin tutkinto tai Valviran rinnastama muualla suoritettu hammaslääkärin tutkinto 

Filosofian tohtori 

Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin 

Farmasian tohtori 

Proviisorin tutkinto; tai muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritettu vastaava tutkinto, jonka perusteella kyseisessä valtiossa on myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi proviisorin ammatin harjoittamiseen itsenäisesti; tai EU- tai ETA-alueen ulkopuolella suoritettu tutkinto, jonka EU- tai ETA-valtio on hyväksynyt ja myöntänyt sen perusteella proviisorin ammatinharjoittamisoikeuden tai oikeuden käyttää nimikettä kyseisessä valtiossa.

Terveystieteiden tohtori 

Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin 

Kliiniseen tohtoriohjelmaan hakevalla henkilöllä tulee olla valmis tai tekeillä oleva Kliiniseen tohtoriohjelmaan soveltuva korkeakoulututkinto, käynnissä tai suunnitteilla oleva väitöskirjatyöksi soveltuva tutkimusprojekti, johon liittyen on soveltuvien ohjaajien sekä oppiaineen vastuuhenkilön hyväksymä tutkimussuunnitelma.

Kliinisessä tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia, että väitöskirjaprojekti etenee aikataulun mukaisesti. Seurantaryhmään kuuluu vähintään kaksi tohtorintutkinnon suorittanutta henkilöä. Seurantaryhmän henkilöiden ei tarvitse olla samalta tutkimusalalta, mutta heidän tulee tuntea hakijan tutkimusalan käytännöt. Seurantaryhmän henkilöillä ei saa olla jääviysestettä, eli heillä ei saa olla yhteistyötutkimuksia hakijan tai hänen ohjaajiensa kanssa kolmen edellisen vuoden aikana, eikä heillä saa olla muuta jääviyteen vaikuttavaa suhdetta. 

Kliiniseen tohtoriohjelmaan jatko-opiskelijaksi hakevan, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla yhteisillä kriteereillä, joista valintaperusteet muodostuvat: 

• tutkimusaiheen innovatiivisuus, tieteellinen ja käytännön merkitys sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan ja tohtoriohjelman tutkimusprofiiliin  
• tutkimussuunnitelman laatu, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus  
• hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, tieteelliset julkaisut 
• tutkimuksen rahoitus  
• menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa; 
• opintojen edellyttämä kielitaito 
   

Valintoja tehtäessä huomioidaan ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Valintoja tehtäessä huomioidaan myös väitöstutkimuksen edistymisen seuranta. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin. 

Hakemukseen tulee liittää: 

• Tutkimussuunnitelma
• Pääohjaajan hyväksymä rahoitussuunnitelma
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
• Tutkimuksen tarvitsemat luvat ja lausunnot. Liitteiden lisäksi tutkimussuunnitelmassa tulee selkeästi ilmaista mitä lupia tutkimukselle on haettuna ja/tai mitä lupia tutkimukselle haetaan. Mikäli hakijan tutkimus liittyy aiemmin aloitettuun tutkimukseen, tulee tutkimussuunnitelmassa olla tieto, milloin hakija on lisätty lupaan tai lausuntoon
• Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (Lataa mallipohja.)
• Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ainoastaan ulkomaalaisia hakijoita). Vaihtoehdot, joilla hakija voi osoittaa riittävän kielitaitonsa on määritelty tarkemmin Opintopolun hakemuksella.

1. Hakija selvittää jatko-opintomahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
2. Hakija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Hakijan ja kaikkien ohjaajien tulee yhdessä neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen. Jatko-opinnoista tulee neuvotella myös oppiaineen vastuuhenkilön kanssa.
3. Valintoja tehtäessä huomioidaan ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Mikäli tutkimukselle nimetään useampi kuin kolme ohjaajaa, tulee ohjauksen tarve ja ohjaajien roolit perustella tutkimussuunnitelmassa. Ohjaajien sekä oppiaineen vastuuhenkilön suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
4. Kliinisessä tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia, että väitöskirjaprojekti etenee aikataulun mukaisesti. Seurantaryhmään kuuluu vähintään kaksi tohtorintutkinnon suorittanutta henkilöä. Seurantaryhmän henkilöiden ei tarvitse olla samalta tutkimusalalta, mutta heidän tulee tuntea tohtorikoulutettavan tutkimusalan käytännöt. Seurantaryhmän henkilöillä ei saa olla jääviysestettä, eli heillä ei saa olla yhteistyötutkimuksia tohtorikoulutettavan tai hänen ohjaajiensa kanssa kolmen edellisen vuoden aikana, eikä heillä saa olla muuta jääviyteen vaikuttavaa suhdetta. Seurantaryhmä nimetään hakemuslomakkeella sekä tutkimussuunnitelmassa.
5. Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Katso tarkemmat ohjeet kohdassa ”Tutkimussuunnitelma”.  
6. Jatko-opinto-oikeutta haetaan Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa. Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan. Hakemuksen liitteenä tulee olla seuraavat dokumentit:

• Tutkimussuunnitelma
• Pääohjaajan hyväksymä rahoitussuunnitelma
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
• Tutkimuksen tarvitsemat luvat ja lausunnot. Liitteiden lisäksi tutkimussuunnitelmassa tulee selkeästi ilmaista mitä lupia tutkimukselle on haettuna ja/tai mitä lupia tutkimukselle haetaan. Mikäli hakijan tutkimus liittyy aiemmin aloitettuun tutkimukseen, tulee tutkimussuunnitelmassa olla tieto, milloin hakija on lisätty lupaan tai lausuntoon
• Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (Lataa mallipohja.)
• Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ainoastaan ulkomaalaisia hakijoita). Vaihtoehdot, joilla hakija voi osoittaa riittävän kielitaitonsa on määritelty tarkemmin Opintopolun hakemuksella.

Jatko-opinto-oikeuden käsittely

• Tiedekunta pyytää tarvittaessa jatko-opinto-oikeushakemukseen täydennyksiä. Kaikki täydennyspyynnön mukaiset liitteet/tiedot on toimitettava viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun täydennyspyynnöt on annettu tiedoksi Opintopolussa. Puutteellisia hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Dekaani päättää jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Opiskelupaikka otetaan vastaan Opintopolku-palvelussa seitsemän vuorokauden sisällä päätöksen lähettämisestä. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun. 

Kliiniseen tohtoriohjelmaan haettaessa opiskelijan tulee valita oppiaine ja keskustella oppiaineen vastuuhenkilön kanssa tutkimuksen aloittamisesta. Tutkimuksella tulee olla oppiaineen vastuuhenkilön puolto, joka ilmaistaan allekirjoituksella tutkimussuunnitelman kansilehdellä.

Kliinisen lääketieteen oppiaineet ja vastuuhenkilöt

Hammaslääketieteen oppiaineet ja vastuuhenkilöt

Jatko-opinto-oikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa, ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatutkimusta. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä englanninkielellä. Tutkimussuunnitelma koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien sekä oppiaineen vastuuhenkilön allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua sisältäen viiteluettelon. 

Kansilehti: Sisältää hakijan nimen, tutkimussuunnitelman otsikon, ohjaajien sekä oppiaineen vastuuhenkilöiden tiedot sekä allekirjoitukset. Suosittelemme käyttämään UEF Sign sähköistä allekirjoitusjärjestelmää.

Tutkimussuunnitelma: Tutkimussuunnitelman enimmäispituus on neljä sivua. Se voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:

1. Tutkimuksen tausta
   • Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
   • Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
   • Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
2. Tutkimuksen tavoitteet
   • Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
   • Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
3. Aineisto ja menetelmät
   • Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
   • Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
   • Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
4. Aikataulusuunnitelma
   • Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
5. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
   • Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat ml. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi. Mahdolliset luvat j vastaavat tulee liittää hakemukseen. Liitteiden lisäksi tutkimussuunnitelmassa tulee selkeästi ilmaista mitä lupia tai vastaavia tutkimukselle on haettuna ja/tai mitä lupia tai vastaavia tutkimukselle haetaan. Tutkimussuunnitelmassa tulee olla tieto (pvm), milloin hakija on lisätty lupaan tai vastaavaan (esim. eettisen toimikunnan lausunto). 
6. Julkaisusuunnitelma
   • Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
7. Tutkimustulosten hyödyntäminen
   • Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
8. Kirjallisuusviitteet
   • Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
9. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet

Rahoitussuunnitelma on hakemuksen pakollinen liite. Rahoitussuunnitelma tulee laatia ohjaajien kanssa. Rahoitussuunnitelmassa tulee kuvata oman työn ja mahdollisten tutkimuskulujen rahoitus. 

Tutkimustyöhön on mahdollista saada rahoitusta erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista, yliopiston palkallisista väitöskirjatutkijapaikoista tai tutkimusprojekteista.

Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista löytyy Kamusta.

Kliinisessä tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia, että väitöskirjaprojekti etenee aikataulun mukaisesti. Seurantaryhmään kuuluu vähintään kaksi tohtorintutkinnon suorittanutta henkilöä. Seurantaryhmän henkilöiden ei tarvitse olla samalta tutkimusalalta, mutta heidän tulee tuntea hakijan tutkimusalan käytännöt. Seurantaryhmän henkilöillä ei saa olla jääviysestettä, eli heillä ei saa olla yhteistyötutkimuksia hakijan tai hänen ohjaajiensa kanssa kolmen edellisen vuoden aikana, eikä heillä saa olla muuta jääviyteen vaikuttavaa suhdetta. 

Seurantaryhmän tehtävänä on: 

• antaa palautetta tutkimustyön sekä jatko-opintojen edistymisestä  
• tukea valmistumista tavoiteajassa ja seurata, etteivät muut osoitetut työt hidasta tarpeettomasti väitöstyön edistymistä 
• antaa tukea väitöskirjatutkijan urasuunnitteluun ja varmistaa, että jatko-opintosuunnitelmassa on urasuunnitelmaa tukevia opintoja 
• auttaa selvittämään väitöskirjatutkijan ja ohjaajien välisiä ristiriitatilanteita 
• ottaa yhteyttä tohtoriohjelmaan, mikäli huomaa väitöskirjaprojektissa ongelmia, joita ei saada selvitettyä väitöskirjatutkijan, ohjaajien ja seurantaryhmän kesken