Kliininen tohtoriohjelma kouluttaa kliinisen tieteellisen tutkimuksen erityisasiantuntijoita ja toimii biolääketieteen linkkinä kliiniseen lääketieteeseen. Se palvelee kaikkien Yhteistoiminta-alueen (ent. KYS-ERVA) terveydenhuollon yksiköiden jatkokoulutettavia yhteistyössä kansallisten kliinisten tohtoriohjelmien kanssa. Tohtoriohjelman tarjoama tutkijakoulutus järjestetään ensisijaisesti Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja verkko-opetuksena.
350
Väitöskirjatutkijaa
20
Tohtoria vuodessa
Tohtoriohjelman tutkimus
Kliininen tohtoriohjelma on monitieteinen kattaen kaikki kliinisen lääketieteen erikoisalat mukaan lukien hammaslääketiede.
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Jatko-opinto-oikeus myönnetään hakemuksesta, jonka yhteydessä hakijan on ilmoitettava väitöskirjatyöhön sitoutuneet ohjaajat, tutkimussuunnitelma sekä suunnitelma väitöskirjatyön rahoituksesta.
Kliinisen lääketieteen tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot:
- lääketieteen tohtorin (LT) tutkinto,
- hammaslääketieteen tohtorin (HLT) tutkinto,
- filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinto,
- terveystieteiden lisensiaatin (TtL) ja terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinto sekä
- farmasian lisensiaatin (FaL) ja farmasian tohtorin (FaT) tutkinto.
Tieteelliseen jatkokoulutukseen kelpoinen on henkilö:
- joka on suorittanut ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon,
- joka on suorittanut sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin,
- jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Mikäli haet jatko-opinto-oikeutta muulla kuin perustutkintosi tutkimusalalla voi tiedekunta määrätä sinulle täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä eikä niitä voi sisällyttää jatkotutkintoon.
Kliiniseen tohtoriohjelmaan hakevalla henkilöllä tulee olla:
- valmis tai tekeillä oleva kliiniseen tohtoriohjelmaan soveltuva korkeakoulututkinto,
- käynnissä tai suunnitteilla oleva väitöskirjatyöksi soveltuva tutkimusprojekti, johon liittyen on soveltuvan pääohjaajan hyväksymä tutkimussuunnitelma sekä väitöskirjatyölle sovitut ohjaajat.
Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmille jatko-opiskelijaksi hakevan, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla yhteisillä kriteereillä, joista valintaperusteet muodostuvat:
-
tutkimusaiheen innovatiivisuus, tieteellinen ja käytännön merkitys sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan ja tohtoriohjelman tutkimusprofiiliin
-
tutkimussuunnitelman laatu, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
-
hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, tieteelliset julkaisut
-
tutkimuksen rahoitus
-
menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa
-
opintojen edellyttämä kielitaito
Valintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.
Hakemukseen tulee liittää:
-
Ohjaajien ja oppiaineen vastuuhenkilön hyväksymä tutkimussuunnitelma
-
Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
-
CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
-
Tutkimuksen tarvitsemat luvat ja lausunnot. Liitteiden lisäksi tutkimussuunnitelmassa tulee selkeästi ilmaista mitä lupia tutkimukselle on haettuna ja/tai mitä lupia tutkimukselle haetaan. Mikäli hakijan tutkimus liittyy aiemmin aloitettuun tutkimukseen, tulee tutkimussuunnitelmassa olla tieto, milloin hakija on lisätty lupaan tai lausuntoon.
- Jatko-opiskelijaksi aikova selvittää jatko-opintomahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
- Jatko-opiskelijaksi hakeva neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Jatko-opiskelijaksi aikovan ja kaikkien ohjaajien tulee yhdessä neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen. Jatko-opinnoista tulee neuvotella myös oppiaineen vastuuhenkilön kanssa.
- Väitöskirjaprojektilla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa. Mikäli esimerkiksi tutkimusaiheen monitieteellisyyden vuoksi tarvitaan enemmän kuin kolme ohjaajaa, tulee lisäohjauksen tarve perustella tutkimussuunnitelmassa. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorintutkinto. Ainakin yhden ohjaajan tulee olla UEF:n professori, dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Pääohjaajan tulee olla vähintään dosentti. Ohjaajien sekä oppiaineen vastuuhenkilön suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
- Kliinisessä tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia, että väitöskirjaprojekti etenee aikataulun mukaisesti. Seurantaryhmään kuuluu vähintään kaksi tohtorintutkinnon suorittanutta henkilöä. Seurantaryhmän henkilöiden ei tarvitse olla samalta tutkimusalalta, mutta heidän tulee tuntea tohtorikoulutettavan tutkimusalan käytännöt. Seurantaryhmän henkilöillä ei saa olla jääviysestettä, eli heillä ei saa olla yhteistyötutkimuksia tohtorikoulutettavan tai hänen ohjaajiensa kanssa kolmen edellisen vuoden aikana, eikä heillä saa olla muuta jääviyteen vaikuttavaa suhdetta. Seurantaryhmä nimetään hakemuslomakkeella sekä tutkimussuunnitelmassa.
- Jatko-opiskelijaksi aikova tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Katso tarkemmat ohjeet kohdassa ”Tutkimussuunnitelma”.
- Jatko-opiskelijaksi aikova hakee jatko-opinto-oikeutta Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa. Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan. Hakemuksen liitteenä tulee olla seuraavat dokumentit:
- Tutkimussuunnitelma.
- Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
- CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
- Tutkimuksen tarvitsemat luvat ja lausunnot. Liitteiden lisäksi tutkimussuunnitelmassa tulee selkeästi ilmaista mitä lupia tutkimukselle on haettuna ja/tai mitä lupia tutkimukselle haetaan. Mikäli hakijan tutkimus liittyy aiemmin aloitettuun tutkimukseen, tulee tutkimussuunnitelmassa olla tieto, milloin hakija on lisätty lupaan tai lausuntoon.
Jatko-opinto-oikeuden käsittely
- Jatko-opinto-oikeushakemus käsitellään tohtoriohjelmassa noin kuukauden kuluessa. Dekaani päättää jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella. Opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun.
Kliiniseen tohtoriohjelmaan haettaessa opiskelijan tulee valita oppiaine ja keskustella oppiaineen vastuuhenkilön kanssa tutkimuksen aloittamisesta. Tutkimuksella tulee olla oppiaineen vastuuhenkilön puolto, joka ilmaistaan allekirjoituksella tutkimussuunnitelman kansilehdellä.
Jatko-opinto-oikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjatutkimusta. Jos tutkimustyön aihe ja aineisto muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma. Jos muutokset ovat merkittäviä, ne on esitettävä tiedekunnalle hyväksyttäviksi. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä suomen- tai englanninkielellä.
Tutkimussuunnitelma voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:
- Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
- Tutkimuksen tausta
- Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
- Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
- Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
- Tutkimuksen tavoitteet
- Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
- Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
- Aineisto ja menetelmät
- Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
- Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
- Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
- Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma
- Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
- Esitetään tutkimuksen rahoitussuunnitelma ja rahoituslähteet.
- Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
- Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
- Julkaisusuunnitelma
- Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
- Tutkimustulosten hyödyntäminen
- Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
- Kirjallisuusviitteet
- Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
- Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet
Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmiin haettaessa tutkimussuunnitelma (1+4 sivua) koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien sekä oppiaineen vastuuhenkilön allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua.
Rahoitussuunnitelma on hakemuksen pakollinen osa. Se kirjataan tutkimussuunnitelmaan sekä hakemuslomakkeelle. Rahoitussuunnitelma tulee laatia ohjaajien kanssa. Rahoitussuunnitelmassa tulee kuvata oman työn ja mahdollisten tutkimuskulujen rahoitus.
Jatko-opiskelijan on mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista, yliopiston palkallisista tohtorinkoulutuspaikoista tai Suomen Akatemian, Tekesin tai muiden rahoittajien rahoittamista projekteista (nuoremman tutkijan paikat), yliopiston rahoituksesta sekä valtion opintotukijärjestelmän kautta.
Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista löytyy Kamusta.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Tohtoriohjelmaan voi hakea Opintopolku-palvelun kautta 4 kertaa vuodessa 28.2., 30.4., 31.7. ja 30.11. mennessä.
Mikä on Opintopolku?
Suomalaiset yliopistot ylläpitävät omien koulutustensa tietoja Opintopolku.fi-portaalissa. Opintopolussa voit hakea koulutuksiin, selailla eri aloja ja tutkintoja sekä tutustua tarkemmin valintaperusteisiin.
Ajankohtaista
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstiedotteet
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstilaisuudet
-
9
Kesä
2023
-
9
Kesä
2023
Lisätietoja tohtoriohjelmasta
Kliinisen tohtoriohjelman johtajana toimii professori Ville Leinonen. Lisätietoja tohtoriohjelmasta antaa tohtoriohjelman koordinaattori Saara Happo.