Molekulaarinen lääketiede tutkii sairauksien syntymekanismeja molekyylitasolla, ja saatua tietoa voidaan soveltaa sairauksien hoidossa, diagnostisoinnissa ja ehkäisyssä.
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelma (Doctoral Program in Molecular Medicine, DPMM) kouluttaa korkeatasoisia ja kansainvälisesti orientoituneita alan tutkijoita ja asiantuntijoita.
Tohtoriohjelma toimii Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa kahdella laitoksella, A. I. Virtanen -instituutissa ja lääketieteen laitoksella.
150
väitöskirjatutkijaa
16
tohtoria vuodessa
Tohtoriohjelman tutkimusalat
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelman tutkimus ja toiminta kuuluvat keskeisesti moderniin biolääketieteelliseen perus- ja kliiniseen tutkimukseen. Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa väitöskirjatutkijat työskentelevät aktiivisesti tohtoriohjelmaan kuuluvissa tutkimusryhmissä.
Tohtoriohjelman tutkimusalat ovat:
- sydän- ja verisuonisairaudet
- neurotiede
- tyypin 2 diabetes ja lihavuus
- kantasolututkimus
- tulehdustiloihin liittyvät sairaudet
- syöpä

Tutkimusalat ja ohjaajat
Ohjaajat
- Vittorio Fortino (tutkimusryhmä: Biomedical Informatics).
- Merja Heinäniemi (tutkimusryhmä: Systeemitason genomiikka). Tutkimuksemme selvittää sairauksien syntymekanismeja, jotka liittyvät solujen tilan säätelyn häiriöihin. Genomin aktiivista luentaa voidaan seurata nykyteknologioilla kattavasti, jopa yksittäisten solujen tasolla. Saatu mittaus edustaa solun sen hetkistä tilaa. Tutkimme erilaisia säätelyreittejä, jotka ohjaavat solujen tilan muutoksia. Näihin kuuluvat solujen erilaistuminen sekä erilaiset stressivasteet.
- Minna Kaikkonen-Määttä (tutkimusryhmä: Kardiovaskulaarinen genomiikka). Geeninsäätely sepelvaltimotaudissa ja valtimonkovettumataudissa; Geneettiset tekijät sydän- ja metabolisten sairauksien kehityksessä; Geeninsäätelyn tutkiminen viimeisimmillä genomiikan menetelmillä
- Nihay Karam Laham
- Johanna Laakkonen (tutkimusryhmä: Verisuonibiologia). Verisuoniepämuodostumiin vaikuttavat tekijät,nousevan aortan laajentuman patogeneesi, Hippo signalointireitin merkitys verisuonisairauksissa
- Anna-Liisa Levonen (tutkimusryhmä: Redox signalointi).
- Pasi Tavi (tutkimusryhmä: Molekulaarinen fysiologia). Tutkimusryhmä keskittyy tutkimaan sydänlihassolujen solufysiologiaa fysiologisissa sopeutumissa sekä sairauksien kehittymisen aikana. Ryhmän päätutkimusala on fysiologia, erityisesti solufysiologia. Solujen toimintaa tutkitaan paitsi toiminnallisella tasolla (esim. sähköfysiologia, solukuvantaminen) sekä transkription säätelyn ja post-translationaalisella tasolla.
- Seppo Ylä-Herttuala (tutkimusryhmä: Molekulaarinen lääketiede). Ateroskleroosin kehittyminen geeni- ja proteiinitasolla käyttäen sekä in vivo, että in vitro menetelmiä; uusien geeniterapiapohjaisten hoitomuotojen kehittäminen ja terapeuttinen angiogeneesi ; virusvektorivälitteiset geeninsiirrot; sydän- ja verisuonisairauksien geeniterapia.
Ohjaajat
- Vittorio Fortino (tutkimusryhmä: Biomedical Informatics).
- Rashid Giniatullin. Kipututkimus molekyylitasolla; migreeni
- Annakaisa Haapasalo (tutkimusryhmä: Molekulaarinen neurodegeneraatio). Tutkimme hermostoa rappeuttavien sairauksien, erityisesti otsalohkodementian, geneettistä taustaa ja tautimekanismeja hyödyntämällä erilaisia in vitro- ja in vivo-tautimalleja sekä potilasperäisiä soluja, kliinisiä näytteitä ja dataa. Kiinnostuksemme kohteena ovat erityisesti hermosolujen välisten synapsien, solumetabolian, solujen hajotusmekanismien, kuten autofagian ja proteasomien, sekä aivojen tulehdusreaktiota säätelevien gliasolujen toiminta sekä näiden mahdolliset häiriöt.
- Olli Gröhn (tutkimusryhmä: Biolääketieteellinen MRI). Käytämme uusimpia MRI metodeja eri aivosairauksien tautimallien kanssa sekä kehitämme uusia toiminnallisia MRI (fMRI) tekniikoita aivojen normaalin toiminnan ja neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimiseksi. Lisäksi kehitämme PET-MRI yhdistekmäkuvantamista. Uusimpia metodologisia kehitysalueita ovat fMRI-tekniikat, joita käytetään aivojen stimulaation ja aivosähkökäyrän mittausten (EEG) kanssa hereillä olevilla eläimillä. Menetelmiä hyödynnetään etsittäessä aivovamman ja neurorappeumatautien prosesseihin liittyviä mitattavia välillisiä merkkejä (surrogate markers), jotka ovat erittäin tärkeitä sekä potilaiden hoidon suunnittelussa että täsmälääkkeiden kehityksessä.
- Mikko Hiltunen (tutkimusryhmä: Alzheimerin taudin molekyyligenetiikka). Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet: Identifioida uusia Alzheimerin taudin patogeneesiin liittyviä geneettisiä riskitekijöitä laajoista Alzheimerin tautipotilasaineistoista sekä tuottaa uutta tietoa Alzheimerin taudin riskigeenimuutosten tautimekanismeista sekä tätä kautta tarjota uusia ennakoivia biomarkkereita sekä lääkeainekohteita Alzheimerin tautiin.
- Katja Kanninen (tutkimusryhmä: Aivosairauksien neurobiologia). Solu -ja molekyylitason muutokset Alzheimerin taudissa; ympäristön vaikutukset aivoterveyteen
- Sarka Lehtonen (tutkimusryhmä: Human Brain Disease Modelling). Solu- ja molekyylitason mekanismit neurologisissa sairauksissa keskittyen Parkinsonin tautiin, skitsofreniaan ja psykopatiaan.
- Tarja Malm (tutkimusryhmä: Neuroinflamaatio).
- Riikka Martikainen (tutkimusryhmä: Kantasolut ja mitokondria). Mitokondriotautien mekanismit; mtDNA:n ylläpito ja mutaatiot; Kantasolupohjaiset mallit ihmisen perinnöllisille taudeille
- Asla Pitkänen (tutkimusryhmä: Epilepsy Research). Molekyyli- ja solutason mekanismit aivovaman jälkeisessä epilepsiassa
- Juha Savinainen (tutkimusryhmä: Endokannabinoidisysteemi lääkeainekohteena). Tavoitteenamme on syventää molekyylitason ymmärrystä tärkeimmistä tekijöistä lipidisignaloinnissa erilaisten sairauksien suhteen keskittyen erityisesti endokannabinoidijärjestelmään. Hyödynnämme aktiivisuuspohjaista proteiiniprofilointia ja metabolomiikkaa seriinihydrolaasien aktiivisuuden määrityksessä erilaisissa in vitro ja in vivo -malleissa. Nykyiset tutkimukset keskittyvät erityisesti migreenin ja muiden kiputilojen mekanismeihin.
- Alejandra Sierra Lopez (tutkimusryhmä: Moniskaalainen kuvantaminen). Moniskaalainen kuvantamisryhmä on monitieteinen ryhmä, joka tutkii aivoja usealla skaalalla keskittyen eri kuvantamismenetelmien käyttämiseen, yhdistämiseen ja kehittämiseen. Ryhmän kiinnostuksen kohteena on tutkia terveiden ja sairaiden aivojen rakennetta makro-, mikro-, ja nanotasolla yhdistäen mikroskoppisia ja kudokseen kajoamattomia tutkimusmenetelmiä kuvankäsittelyyn, data-anlyysiin ja kudosmallinnukseen.
- Heikki Tanila (tutkimusryhmä: Muistin neurobiologia). Muistin ja muistisairauksien neurobiologiset mekanismit.
- Jussi Tohka (tutkimusryhmä: Biolääketieteellinen kuva-analyysi). Biolääketieteellinen kuva-analyysi; Koneoppiminen; Neuroinformatiikka
Ohjaajat
- Sami Heikkinen (tutkimusryhmä: Geenien säätelyn genetiikka taudeissa). Geenien säätelyn genetiikka taudeissa
- Vanessa de Mello Laaksonen (tutkimusryhmä: Nutrigenomiikka). Uusien tyypin 2 diabeteksesta suojaavien metaboliittien molekyylirooli ihmis- ja soluviljelmätutkimuksissa
- Jussi Pihlajamäki. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien, erityisesti rasvamaksan, seuraukset
Ohjaajat
- Sarka Lehtonen (tutkimusryhmä: Human Brain Disease Modelling). Kantasoluihin perustuvat mallit neurologisissa sairauksissa ja lääkekehityksessä (2D, 3D ja organoidit).
- Riikka Martikainen (tutkimusryhmä: Kantasolut ja mitokondria). Kantasolupohjaiset mallit ihmisen perinnöllisille taudeille
- Pasi Tavi (tutkimusryhmä: Molekulaarinen fysiologia). Kantasoluihin perustuvat solu-ja kudosmallit; biotekniikka
- Seppo Ylä-Herttuala (tutkimusryhmä: Molekulaarinen lääketiede). Ateroskleroosin kehittyminen; uusien geeniterapiapohjaisten hoitomuotojen kehittäminen, kantasolut ja terapeuttinen angiogeneesi
Ohjaajat
- Carsten Carlberg (tutkimusryhmä: Epigenomics of vitamin D)
- Tuure Kinnunen (tutkimusryhmä: Tyypin 1 diabeteksen immunologia). Tyypin 1 diabeteksen immunologia.
- Sarka Lehtonen (tutkimusryhmä: Human Brain Disease Modelling). Mikroglian ja astrosyyttien välinen patologinen yhteys Parkinsonin taudissa
- Einari Niskanen (tutkimusryhmä: Steroidireseptorien säätelymekanismit). Ryhmämme tarkoituksena on ymmärtää transkription säätelyn mekanismeja ja transkriptiotekijöiden vuorovaikutuksia. Päämallimme ovat glukokortikoidireseptori, jota tutkimme tulehdussignaloinnissa, sekä androgeenireseptori, jota tutkimme eturauhassyöpään liittyvässä signaloinnissa. Tutkimuksessa hyödynnämme genominlaajuisia menetelmiä (ChIP-seq, RNA-seq, GRO-seq, PRO-seq), uusimpia proteomiikan menetelmiä (ChIP-SICAP, DamID) sekä erilaisia bioinformatiikan työkaluja ymmärtääksemme transkription säätelymekanismeja nisäkässoluissa.
- Ville Paakinaho (tutkimusryhmä: Pioneeri-transkriptiotekijöiden ja steroidireseptorien biologia sairauksissa). Glukokortikoidireseptorin biologia; genomiikka (ChIP-seq, ATAC-seq), transkriptomiikka (RNA-seq), oligomerisaatio
Ohjaajat
- Vittorio Fortino (tutkimusryhmä: Biomedical Informatics).
- Merja Heinäniemi (tutkimusryhmä: Systeemitason genomiikka). Tutkimuksemme selvittää sairauksien syntymekanismeja, jotka liittyvät solujen tilan säätelyn häiriöihin. Genomin aktiivista luentaa voidaan seurata nykyteknologioilla kattavasti, jopa yksittäisten solujen tasolla. Lasten ja nuorten yleisin syöpä kehittyy solujen erilaistumisen häiriön seurauksena. Pyrimme selvittämään, miten solujen erilaistumista ohjaava säätelyjärjestelmä on vaurioitunut eri leukemian alityypeissä. Jotta solujen tilasta saatu genomitason mittaus on mahdollista saada potilastyötä tekevän kliinikon käyttöön, kehitämme tähän soveltuvia analyysityökaluja.
- Tiina Jääskeläinen
- Kirsi Ketola (tutkimusryhmä: Cancer Cell Plasticity). Tutkimuksemme selvittää molekyylimekanismeja, joita syöpäsolut käyttävät hyödykseen muuntautuessaan lääkehoidoille vastustuskykyisiksi. Tutkimme uusia lääkekohteita ja biomarkkereita eturauhassyövän lääkeresistenssiin ja neuroendokriiniseen erilaistumisen havaitsemiseen ja estämiseen.
- Leena Latonen (tutkimusryhmä: Syövän stressivasteiden biologia). Eturauhassyövän molekyyli- ja kudosbiologia; solujen stressivasteiden rooli syövän lääkeresistenssin muodostumisessa
- Anna-Liisa Levonen (tutkimusryhmä: Redox signalointi).
- Einari Niskanen (tutkimusryhmä: Steroidireseptorien säätelymekanismit). Ryhmämme tarkoituksena on ymmärtää transkription säätelyn mekanismeja ja transkriptiotekijöiden vuorovaikutuksia. Päämallimme ovat glukokortikoidireseptori, jota tutkimme tulehdussignaloinnissa, sekä androgeenireseptori, jota tutkimme eturauhassyöpään liittyvässä signaloinnissa. Tutkimuksessa hyödynnämme genominlaajuisia menetelmiä (ChIP-seq, RNA-seq, GRO-seq, PRO-seq), uusimpia proteomiikan menetelmiä (ChIP-SICAP, DamID) sekä erilaisia bioinformatiikan työkaluja ymmärtääksemme transkription säätelymekanismeja nisäkässoluissa.
- Ville Paakinaho (tutkimusryhmä: Pioneeri-transkriptiotekijöiden ja steroidireseptorien biologia sairauksissa). Steroidireseptorien ja pioneeri-transkriptiotekijöiden signalointi syövässä; genomiikka (ChIP-seq, ATAC-seq), transkriptomiikka (RNA-seq, GRO-seq), yhden solun mittausteknologiat, yksittäisten molekyylien kuvantaminen
- Jorma Palvimo (tutkimusryhmä: Steroidireseptorit ja SUMO-muokkaukset geenien luennan ja solujen erilaistumisen säätelyssä)
- Sanna Pasonen-Seppänen (tutkimusryhmä: Kasvaimen ja sitä ympäröivän kudoksen vuorovaikutus). Tutkimme strooman solujen, kuten fibroblastien ja makrofagien, ja kasvaimen solujen välistä vuorovaikutusta.
- Kirsi Rilla (tutkimusryhmä: Rilla group). Solunulkoiset vesikkelit elimistön viestinvälittäjinä.
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Jatko-opinto-oikeus myönnetään hakemuksesta, jonka yhteydessä hakijan on ilmoitettava väitöskirjatyöhön sitoutuneet ohjaajat, tutkimussuunnitelma sekä suunnitelma väitöskirjatyön rahoituksesta.
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot:
- Filosofian tohtori (FT)
- Farmasian tohtori (FaT)
- Lääketieteen tohtori (LT)
- Hammaslääketieteen tohtori (HLT)
- Terveystieteiden tohtori (TtT)
- Filosofian lisensiaatti (FL)
- Farmasian lisensiaatti (FaL)
- Terveystieteiden lisensiaatti (TtL)
Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut (Yliopistolaki 37 §):
1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon;
2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka
3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmaan voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet luonnontieteellisen, lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen, farmaseuttisen, terveystieteellisen tai muun soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon. Jatko-opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Hakijoilla tulee olla tutkimustyössä vaadittavat tiedot (perustutkinnossa omaksutut tieteelliset perustiedot) ja taidot (perustutkinnossa opitut tieteelliset menetelmät ja niiden soveltaminen) ja heidän tulee olla soveltuvia ja motivoituneita tohtorintutkinnon suorittamiseen.
Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmiin jatko-opiskelijaksi hakeva, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla yhteisillä kriteereillä, joista valintaperusteet muodostuvat:
- tutkimussuunnitelman laatu,
- tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman realistisuus, selkeys ja toteutustapa sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan (laitos, yksikkö) tutkimusprofiiliin ja -strategiaan,
- tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännöllinen relevanssi,
- rahoitussuunnitelma,
- hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana,
- menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa, sekä
- kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito.
Valintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjauksen riittävyys ja asiantuntevuus. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.
- Jatko-opiskelijaksi aikova selvittää jatko-opintomahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
- Jatko-opiskelijaksi hakeva neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Jatko-opiskelijaksi aikovan ja kaikkien ohjaajien tulee neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen.
- Ohjaajia tulee olla vähintään kaksi. Kaikilla tulee olla tohtorintutkinto. Ainakin yhden ohjaajan tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Pääohjaajan tulee olla ensisijassa (vähintään) dosentti. Ohjaajien suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
- Jatko-opiskelijaksi aikova tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Kansilehdellä tulee olla ohjaajien allekirjoitukset. Katso tarkemmat ohjeet kohdasta ”Tutkimussuunnitelma”.
- Jatko-opiskelijaksi aikova hakee jatko-opinto-oikeutta Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa! Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan.
Hakemuksen liitteenä tulee olla seuraavat dokumentit:
- Tutkimussuunnitelma
- Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
- CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
- Tutkimuksen tarvitsemat luvat ja lausunnot. Liitteiden lisäksi tutkimussuunnitelmassa tulee selkeästi ilmaista mitä lupia tutkimukselle on haettuna ja/tai mitä lupia tutkimukselle haetaan. Mikäli hakijan tutkimus liittyy aiemmin aloitettuun tutkimukseen, tulee tutkimussuunnitelmassa olla tieto, milloin hakija on lisätty lupaan tai lausuntoon.
Jatko-opinto-oikeushakemuksen käsittely
Jatko-opinto-oikeushakemus käsitellään tohtoriohjelmassa noin kuukauden kuluessa. Dekaani päättää jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella. Opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun
Jatko-opinto-oikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjatutkimusta. Jos tutkimustyön aihe ja aineisto muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma. Jos muutokset ovat merkittäviä, ne on esitettävä tiedekunnalle hyväksyttäviksi. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä suomen- tai englanninkielellä.
Tutkimussuunnitelma voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:
- Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
- Tutkimuksen tausta
- Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
- Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
- Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
- Tutkimuksen tavoitteet
- Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
- Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
- Aineisto ja menetelmät
- Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
- Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
- Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
- Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma
- Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
- Esitetään tutkimuksen rahoitussuunnitelma ja rahoituslähteet.
- Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
- Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
- Julkaisusuunnitelma
- Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
- Tutkimustulosten hyödyntäminen
- Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
- Kirjallisuusviitteet
- Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
- Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet
Tutkimussuunnitelman pituus on kansilehti (jossa ohjaajien suostumuksen osoittavat allekirjoitukset) + neljä sivua (sis. lähdeluettelon).
Rahoitussuunnitelma on jatko-opinto-oikeushakemuksen pakollinen osa ja se esitetään osana tutkimussuunnitelmaa sekä erikseen hakemuslomakkeessa. Rahoitussuunnitelma tulee tehdä yhdessä pääohjaajan kanssa. Rahoitussuunnitelmassa tulee kuvata oman työn ja mahdollisten tutkimuskulujen rahoitus.
Jatko-opiskelijan on mahdollista saada rahoitusta opinnoilleen erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista, yliopiston palkallisista tohtorinkoulutuspaikoista tai Suomen Akatemian, Tekesin tai muiden rahoittajien rahoittamista projekteista (nuoremman tutkijan paikat), yliopiston rahoituksesta sekä valtion opintotukijärjestelmän kautta.
Lisätietoa eri rahoitusmahdollisuuksista Kamusta.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Tohtoriohjelmaan voi hakea 28.2.2023, 30.4.2023, 31.7.2023 ja 30.11.2023 mennessä Opintopolku-palvelun kautta.
Mikä on Opintopolku?
Suomalaiset yliopistot ylläpitävät omien koulutustensa tietoja Opintopolku.fi-portaalissa. Opintopolussa voit hakea koulutuksiin, selailla eri aloja ja tutkintoja sekä tutustua tarkemmin valintaperusteisiin.
Ajankohtaista
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstiedotteet
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstilaisuudet
-
9
Kesä
2023
-
9
Kesä
2023
Lisätietoja tohtoriohjelmasta
Tohtoriohjelman johtajana toimii professori Jorma Palvimo lääketieteen laitokselta, biolääketieteen yksiköstä ja varajohtajana professori Katja Kanninen A.I. Virtanen -instituutista. Tohtoriohjelmaa koordinoi FT Jenni Küblbeck A.I. Virtanen -instituutista.