Molekulaarinen lääketiede tutkii sairauksien syntymekanismeja molekyylitasolla, ja saatua tietoa voidaan soveltaa sairauksien diagnosoinnissa, ehkäisyssä ja hoidossa.
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelma (Doctoral Programme in Molecular Medicine, DPMM) kouluttaa korkeatasoisia ja kansainvälisesti orientoituneita alan tutkijoita ja asiantuntijoita.
Tohtoriohjelma toimii Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa kahdella laitoksella, A. I. Virtanen -instituutissa ja lääketieteen laitoksella.
150
väitöskirjatutkijaa
16
tohtoria vuodessa
Tohtoriohjelman tutkimusalat
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelman tutkimus ja toiminta kuuluvat keskeisesti moderniin biolääketieteelliseen perus- ja kliiniseen tutkimukseen. Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa väitöskirjatutkijat työskentelevät aktiivisesti tohtoriohjelmaan kuuluvissa tutkimusryhmissä.
Tohtoriohjelman tutkimusalat ovat:
- sydän- ja verisuonisairaudet
- neurotiede
- tyypin 2 diabetes ja lihavuus
- kantasolututkimus
- tulehdustiloihin liittyvät sairaudet
- syöpä
Tutkimusalat ja ohjaajat
Tutkimusyhteisöt
Ohjaajat
- Vittorio Fortino (tutkimusryhmä: Biomedical Informatics).
- Merja Heinäniemi (tutkimusryhmä: Systeemitason genomiikka). Tutkimuksemme selvittää sairauksien syntymekanismeja, jotka liittyvät solujen tilan säätelyn häiriöihin. Genomin aktiivista luentaa voidaan seurata nykyteknologioilla kattavasti, jopa yksittäisten solujen tasolla. Saatu mittaus edustaa solun sen hetkistä tilaa. Tutkimme erilaisia säätelyreittejä, jotka ohjaavat solujen tilan muutoksia. Näihin kuuluvat solujen erilaistuminen sekä erilaiset stressivasteet.
- Minna Kaikkonen-Määttä (tutkimusryhmä: Kardiovaskulaarinen genomiikka). Geeninsäätely sepelvaltimotaudissa ja valtimonkovettumataudissa; Geneettiset tekijät sydän- ja metabolisten sairauksien kehityksessä; Geeninsäätelyn tutkiminen viimeisimmillä genomiikan menetelmillä
- Nihay Karam Laham
- Johanna Laakkonen (tutkimusryhmä: Verisuonibiologia). Verisuoniepämuodostumiin vaikuttavat tekijät,nousevan aortan laajentuman patogeneesi, Hippo signalointireitin merkitys verisuonisairauksissa
- Anna-Liisa Levonen (tutkimusryhmä: Redox signalointi).
- Pasi Tavi (tutkimusryhmä: Molekulaarinen fysiologia). Tutkimusryhmä keskittyy tutkimaan sydänlihassolujen solufysiologiaa fysiologisissa sopeutumissa sekä sairauksien kehittymisen aikana. Ryhmän päätutkimusala on fysiologia, erityisesti solufysiologia. Solujen toimintaa tutkitaan paitsi toiminnallisella tasolla (esim. sähköfysiologia, solukuvantaminen) sekä transkription säätelyn ja post-translationaalisella tasolla.
- Seppo Ylä-Herttuala (tutkimusryhmä: Molekulaarinen lääketiede). Ateroskleroosin kehittyminen geeni- ja proteiinitasolla käyttäen sekä in vivo, että in vitro menetelmiä; uusien geeniterapiapohjaisten hoitomuotojen kehittäminen ja terapeuttinen angiogeneesi ; virusvektorivälitteiset geeninsiirrot; sydän- ja verisuonisairauksien geeniterapia.
Tutkimusyhteisöt
Laskennallinen mallinnus, kuvantaminen ja datatiede (COMMIT)
Ohjaajat
- Vittorio Fortino (tutkimusryhmä: Biomedical Informatics).
- Rashid Giniatullin. Kipututkimus molekyylitasolla; migreeni
- Annakaisa Haapasalo (tutkimusryhmä: Molekulaarinen neurodegeneraatio). Tutkimme hermostoa rappeuttavien sairauksien, erityisesti otsalohkodementian, geneettistä taustaa ja tautimekanismeja hyödyntämällä erilaisia in vitro- ja in vivo-tautimalleja sekä potilasperäisiä soluja, kliinisiä näytteitä ja dataa. Kiinnostuksemme kohteena ovat erityisesti hermosolujen välisten synapsien, solumetabolian, solujen hajotusmekanismien, kuten autofagian ja proteasomien, sekä aivojen tulehdusreaktiota säätelevien gliasolujen toiminta sekä näiden mahdolliset häiriöt.
- Olli Gröhn (tutkimusryhmä: Biolääketieteellinen MRI). Käytämme uusimpia MRI metodeja eri aivosairauksien tautimallien kanssa sekä kehitämme uusia toiminnallisia MRI (fMRI) tekniikoita aivojen normaalin toiminnan ja neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimiseksi. Lisäksi kehitämme PET-MRI yhdistekmäkuvantamista. Uusimpia metodologisia kehitysalueita ovat fMRI-tekniikat, joita käytetään aivojen stimulaation ja aivosähkökäyrän mittausten (EEG) kanssa hereillä olevilla eläimillä. Menetelmiä hyödynnetään etsittäessä aivovamman ja neurorappeumatautien prosesseihin liittyviä mitattavia välillisiä merkkejä (surrogate markers), jotka ovat erittäin tärkeitä sekä potilaiden hoidon suunnittelussa että täsmälääkkeiden kehityksessä.
- Mikko Hiltunen (tutkimusryhmä: Alzheimerin taudin molekyyligenetiikka). Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet: Identifioida uusia Alzheimerin taudin patogeneesiin liittyviä geneettisiä riskitekijöitä laajoista Alzheimerin tautipotilasaineistoista sekä tuottaa uutta tietoa Alzheimerin taudin riskigeenimuutosten tautimekanismeista sekä tätä kautta tarjota uusia ennakoivia biomarkkereita sekä lääkeainekohteita Alzheimerin tautiin.
- Katja Kanninen (tutkimusryhmä: Aivosairauksien neurobiologia). Solu -ja molekyylitason muutokset Alzheimerin taudissa; ympäristön vaikutukset aivoterveyteen
- Sarka Lehtonen (tutkimusryhmä: Human Brain Disease Modelling). Solu- ja molekyylitason mekanismit neurologisissa sairauksissa keskittyen Parkinsonin tautiin, skitsofreniaan ja psykopatiaan.
- Tarja Malm (tutkimusryhmä: Neuroinflamaatio).
- Riikka Martikainen (tutkimusryhmä: Kantasolut ja mitokondria). Mitokondriotautien mekanismit; mtDNA:n ylläpito ja mutaatiot; Kantasolupohjaiset mallit ihmisen perinnöllisille taudeille
- Asla Pitkänen (tutkimusryhmä: Epilepsy Research). Molekyyli- ja solutason mekanismit aivovaman jälkeisessä epilepsiassa
- Juha Savinainen (tutkimusryhmä: Endokannabinoidisysteemi lääkeainekohteena). Tavoitteenamme on syventää molekyylitason ymmärrystä tärkeimmistä tekijöistä lipidisignaloinnissa erilaisten sairauksien suhteen keskittyen erityisesti endokannabinoidijärjestelmään. Hyödynnämme aktiivisuuspohjaista proteiiniprofilointia ja metabolomiikkaa seriinihydrolaasien aktiivisuuden määrityksessä erilaisissa in vitro ja in vivo -malleissa. Nykyiset tutkimukset keskittyvät erityisesti migreenin ja muiden kiputilojen mekanismeihin.
- Alejandra Sierra Lopez (tutkimusryhmä: Moniskaalainen kuvantaminen). Moniskaalainen kuvantamisryhmä on monitieteinen ryhmä, joka tutkii aivoja usealla skaalalla keskittyen eri kuvantamismenetelmien käyttämiseen, yhdistämiseen ja kehittämiseen. Ryhmän kiinnostuksen kohteena on tutkia terveiden ja sairaiden aivojen rakennetta makro-, mikro-, ja nanotasolla yhdistäen mikroskoppisia ja kudokseen kajoamattomia tutkimusmenetelmiä kuvankäsittelyyn, data-anlyysiin ja kudosmallinnukseen.
- Heikki Tanila (tutkimusryhmä: Muistin neurobiologia). Muistin ja muistisairauksien neurobiologiset mekanismit.
- Jussi Tohka (tutkimusryhmä: Biolääketieteellinen kuva-analyysi). Biolääketieteellinen kuva-analyysi; Koneoppiminen; Neuroinformatiikka
Tutkimusyhteisöt
Ohjaajat
- Sami Heikkinen (tutkimusryhmä: Geenien säätelyn genetiikka taudeissa). Geenien säätelyn genetiikka taudeissa
- Vanessa de Mello Laaksonen (tutkimusryhmä: Nutrigenomiikka). Uusien tyypin 2 diabeteksesta suojaavien metaboliittien molekyylirooli ihmis- ja soluviljelmätutkimuksissa
- Jussi Pihlajamäki. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien, erityisesti rasvamaksan, seuraukset
Ohjaajat
- Sarka Lehtonen (tutkimusryhmä: Human Brain Disease Modelling). Kantasoluihin perustuvat mallit neurologisissa sairauksissa ja lääkekehityksessä (2D, 3D ja organoidit).
- Riikka Martikainen (tutkimusryhmä: Kantasolut ja mitokondria). Kantasolupohjaiset mallit ihmisen perinnöllisille taudeille
- Pasi Tavi (tutkimusryhmä: Molekulaarinen fysiologia). Kantasoluihin perustuvat solu-ja kudosmallit; biotekniikka
- Seppo Ylä-Herttuala (tutkimusryhmä: Molekulaarinen lääketiede). Ateroskleroosin kehittyminen; uusien geeniterapiapohjaisten hoitomuotojen kehittäminen, kantasolut ja terapeuttinen angiogeneesi
Ohjaajat
- Carsten Carlberg (tutkimusryhmä: Epigenomics of vitamin D)
- Tuure Kinnunen (tutkimusryhmä: Tyypin 1 diabeteksen immunologia). Tyypin 1 diabeteksen immunologia.
- Sarka Lehtonen (tutkimusryhmä: Human Brain Disease Modelling). Mikroglian ja astrosyyttien välinen patologinen yhteys Parkinsonin taudissa
- Einari Niskanen (tutkimusryhmä: Steroidireseptorien säätelymekanismit). Ryhmämme tarkoituksena on ymmärtää transkription säätelyn mekanismeja ja transkriptiotekijöiden vuorovaikutuksia. Päämallimme ovat glukokortikoidireseptori, jota tutkimme tulehdussignaloinnissa, sekä androgeenireseptori, jota tutkimme eturauhassyöpään liittyvässä signaloinnissa. Tutkimuksessa hyödynnämme genominlaajuisia menetelmiä (ChIP-seq, RNA-seq, GRO-seq, PRO-seq), uusimpia proteomiikan menetelmiä (ChIP-SICAP, DamID) sekä erilaisia bioinformatiikan työkaluja ymmärtääksemme transkription säätelymekanismeja nisäkässoluissa.
- Ville Paakinaho (tutkimusryhmä: Pioneeri-transkriptiotekijöiden ja steroidireseptorien biologia sairauksissa). Glukokortikoidireseptorin biologia; genomiikka (ChIP-seq, ATAC-seq), transkriptomiikka (RNA-seq), oligomerisaatio
Tutkimusyhteisöt
Ohjaajat
- Vittorio Fortino (tutkimusryhmä: Biomedical Informatics).
- Merja Heinäniemi (tutkimusryhmä: Systeemitason genomiikka). Tutkimuksemme selvittää sairauksien syntymekanismeja, jotka liittyvät solujen tilan säätelyn häiriöihin. Genomin aktiivista luentaa voidaan seurata nykyteknologioilla kattavasti, jopa yksittäisten solujen tasolla. Lasten ja nuorten yleisin syöpä kehittyy solujen erilaistumisen häiriön seurauksena. Pyrimme selvittämään, miten solujen erilaistumista ohjaava säätelyjärjestelmä on vaurioitunut eri leukemian alityypeissä. Jotta solujen tilasta saatu genomitason mittaus on mahdollista saada potilastyötä tekevän kliinikon käyttöön, kehitämme tähän soveltuvia analyysityökaluja.
- Tiina Jääskeläinen
- Kirsi Ketola (tutkimusryhmä: Cancer Cell Plasticity). Tutkimuksemme selvittää molekyylimekanismeja, joita syöpäsolut käyttävät hyödykseen muuntautuessaan lääkehoidoille vastustuskykyisiksi. Tutkimme uusia lääkekohteita ja biomarkkereita eturauhassyövän lääkeresistenssiin ja neuroendokriiniseen erilaistumisen havaitsemiseen ja estämiseen.
- Leena Latonen (tutkimusryhmä: Syövän stressivasteiden biologia). Eturauhassyövän molekyyli- ja kudosbiologia; solujen stressivasteiden rooli syövän lääkeresistenssin muodostumisessa
- Anna-Liisa Levonen (tutkimusryhmä: Redox signalointi).
- Einari Niskanen (tutkimusryhmä: Steroidireseptorien säätelymekanismit). Ryhmämme tarkoituksena on ymmärtää transkription säätelyn mekanismeja ja transkriptiotekijöiden vuorovaikutuksia. Päämallimme ovat glukokortikoidireseptori, jota tutkimme tulehdussignaloinnissa, sekä androgeenireseptori, jota tutkimme eturauhassyöpään liittyvässä signaloinnissa. Tutkimuksessa hyödynnämme genominlaajuisia menetelmiä (ChIP-seq, RNA-seq, GRO-seq, PRO-seq), uusimpia proteomiikan menetelmiä (ChIP-SICAP, DamID) sekä erilaisia bioinformatiikan työkaluja ymmärtääksemme transkription säätelymekanismeja nisäkässoluissa.
- Ville Paakinaho (tutkimusryhmä: Pioneeri-transkriptiotekijöiden ja steroidireseptorien biologia sairauksissa). Steroidireseptorien ja pioneeri-transkriptiotekijöiden signalointi syövässä; genomiikka (ChIP-seq, ATAC-seq), transkriptomiikka (RNA-seq, GRO-seq), yhden solun mittausteknologiat, yksittäisten molekyylien kuvantaminen
- Jorma Palvimo (tutkimusryhmä: Steroidireseptorit ja SUMO-muokkaukset geenien luennan ja solujen erilaistumisen säätelyssä)
- Sanna Pasonen-Seppänen (tutkimusryhmä: Kasvaimen ja sitä ympäröivän kudoksen vuorovaikutus). Tutkimme strooman solujen, kuten fibroblastien ja makrofagien, ja kasvaimen solujen välistä vuorovaikutusta.
- Kirsi Rilla (tutkimusryhmä: Rilla group). Solunulkoiset vesikkelit elimistön viestinvälittäjinä.
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Jatko-opiskeluoikeus myönnetään hakemuksesta, jonka yhteydessä hakijan on ilmoitettava väitöskirjatyöhön sitoutuneet ohjaajat, ohjausryhmä, tutkimussuunnitelma sekä suunnitelma väitöskirjatyön rahoituksesta.
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtorin (LT) tutkinto, hammaslääketieteen tohtorin (HLT) tutkinto, filosofian tohtorin (FT) tutkinto, farmasian tohtorin (FaT) tutkinto ja terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinto.
Voit tutustua väitöskirjan vaatimuksiin tästä.
Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan yliopistolain 558/2009 mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut
- Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai
- Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai
- Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatkotutkinnon voi erityisestä syystä aloittaa jo ennen pohjatutkinnon valmistumista.
Mikäli jatko-opinto-oikeutta haetaan muulla kuin perustutkinnon tutkimusalalla tai tiedot tieteellisen tutkimuksen tekemisestä ovat riittämättömät, voi tiedekunta määrätä täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Tutkintoihin soveltuvat perustutkinnot:
- Lääketieteen tohtori: Suomessa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu lääkärin tutkinto tai Valviran rinnastama muualla suoritettu lääkärin tutkinto
- Hammaslääketieteen tohtori: Suomessa suoritettu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu hammaslääkärin tutkinto tai Valviran rinnastama muualla suoritettu hammaslääkärin tutkinto
- Filosofian tohtori: Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
- Farmasian tohtori: Proviisorin tutkinto; tai muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritettu vastaava tutkinto, jonka perusteella kyseisessä valtiossa on myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi proviisorin ammatin harjoittamiseen itsenäisesti; tai EU- tai ETA-alueen ulkopuolella suoritettu tutkinto, jonka EU- tai ETA-valtio on hyväksynyt ja myöntänyt sen perusteella proviisorin ammatinharjoittamisoikeuden tai oikeuden käyttää nimikettä kyseisessä valtiossa.
- Terveystieteiden tohtori: Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmaan hakevalla henkilöllä tulee olla valmis tai tekeillä oleva Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmaan soveltuva korkeakoulututkinto, käynnissä tai suunnitteilla oleva väitöskirjatyöksi soveltuva tutkimusprojekti, johon liittyen on soveltuvien ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten hyväksymä tutkimussuunnitelma.
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä. Seurantaryhmä koostuu vähintään kahdesta asiantuntijasta, joiden tehtävänä on huolehtia väitöskirjaprojektin etenemisestä. Seurantaryhmän jäsenillä tulee olla vähintään tohtorin tutkinto ja asiantuntemusta soveltuvalta tieteenalalta. Seurantaryhmän jäsenten tulee olla riittävän riippumattomia ohjaajasta (ei yhteisjulkaisuja tai yhteisiä projekteja lähivuosina), jotta he voivat antaa kriittisiä kommentteja projektista ja sen edistymisestä ja tukea väitöskirjatutkijaa mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Vähintään yhden jäsenen suositellaan olevan Itä-Suomen yliopiston ulkopuolelta. Seurantaryhmän jäsenet voivat olla kotimaisista tai kansainvälisistä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, sairaaloista yms. Jos molemmat/kaikki jäsenet ovat Itä-Suomen yliopistosta, tulee yhden jäsenen olla eri laitokselta tai yksiköstä kuin hakija ja ohjaajat.
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmaan väitöskirjatutkijaksi hakevan, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla valintakriteereillä:
- tutkimusaiheen innovatiivisuus, tieteellinen ja käytännön merkitys sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan ja tohtoriohjelman tutkimusprofiiliin
- tutkimussuunnitelman laatu, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus
- hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, tieteelliset julkaisut
- tutkimuksen rahoitus
- menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa;
- opintojen edellyttämä kielitaito
Valintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Valintoja tehtäessä huomioidaan myös väitöstutkimuksen edistymisen seuranta. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.
Hakemukseen tulee liittää:
- Ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten hyväksymä tutkimussuunnitelma
- Pääohjaajan hyväksymä rahoitussuunnitelma
- Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
- CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
- Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (Word-mallilomake). HUOM! Tallenna lomake omalle koneelle ennen täyttämistä.
- Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ainoastaan ulkomaalaisia hakijoita).
Tohtoriohjelman jatko-opinto-oikeus ei sisällä apurahaa tai muuta rahoitusta.
- Hakija selvittää jatko-opiskelumahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
- Hakija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Hakijan ja kaikkien ohjaajien tulee yhdessä neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen.
- Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Kaikkien ohjaajien suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
- Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä. Seurantaryhmä koostuu vähintään kahdesta asiantuntijasta, joiden tehtävänä on huolehtia väitöskirjaprojektin etenemisestä. Seurantaryhmän jäsenillä tulee olla vähintään tohtorin tutkinto ja asiantuntemusta soveltuvalta tieteenalalta. Seurantaryhmän jäsenten tulee olla riittävän riippumattomia ohjaajasta (ei yhteisjulkaisuja tai yhteisiä projekteja lähivuosina), jotta he voivat antaa kriittisiä kommentteja projektista ja sen edistymisestä ja tukea väitöskirjatutkijaa mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Vähintään yhden jäsenen suositellaan olevan Itä-Suomen yliopiston ulkopuolelta. Seurantaryhmän jäsenet voivat olla kotimaisista tai kansainvälisistä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, sairaaloista yms. Jos molemmat/kaikki jäsenet ovat Itä-Suomen yliopistosta, tulee yhden jäsenen olla eri laitokselta tai yksiköstä kuin hakija ja ohjaajat. Seurantaryhmä nimetään hakemuslomakkeella sekä tutkimussuunnitelmassa. Ohjausryhmän jäsenten suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
- Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Kansilehdellä tulee olla ohjaajien ja seurantaryhmän allekirjoitukset. Katso tarkemmat ohjeet kohdassa ”Tutkimussuunnitelma”.
- Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen rahoitussuunnitelman. Katso tarkemmat ohjeet kohdassa "Rahoitussuunnitelma".
- Jatko-opiskeluoikeutta haetaan Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa. Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan.
Hakemukseen tulee liittää:
- Ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten hyväksymä tutkimussuunnitelma
- Pääohjaajan hyväksymä rahoitussuunnitelma
- Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
- CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
- Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (Word-mallilomake). HUOM! Tallenna lomake omalle koneelle ennen täyttämistä.
- Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ainoastaan ulkomaalaisia hakijoita). Vaihtoehdot, joilla hakija voi osoittaa riittävän kielitaitonsa on määritelty tarkemmin Opintopolun hakemuksella.
Jatko-opinto-oikeuden käsittely:
Tiedekunta pyytää tarvittaessa jatko-opiskeluoikeushakemukseen täydennyksiä. Kaikki täydennyspyynnön mukaiset liitteet/tiedot on toimitettava viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun täydennyspyynnöt on annettu tiedoksi Opintopolussa. Puutteellisia hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Dekaani päättää jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Jatko-opiskeluoikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Opiskelupaikka otetaan vastaan Opintopolku-palvelussa seitsemän vuorokauden sisällä päätöksen lähettämisestä. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun.
Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä. Seurantaryhmä koostuu vähintään kahdesta asiantuntijasta, joiden tehtävänä on huolehtia väitöskirjaprojektin etenemisestä. Seurantaryhmän jäsenillä tulee olla vähintään tohtorin tutkinto ja asiantuntemusta soveltuvalta tieteenalalta. Seurantaryhmän jäsenten tulee olla riittävän riippumattomia ohjaajasta (ei yhteisjulkaisuja tai yhteisiä projekteja lähivuosina), jotta he voivat antaa kriittisiä kommentteja projektista ja sen edistymisestä ja tukea väitöskirjatutkijaa mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Vähintään yhden jäsenen suositellaan olevan Itä-Suomen yliopiston ulkopuolelta. Seurantaryhmän jäsenet voivat olla kotimaisista tai kansainvälisistä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, sairaaloista yms. Jos molemmat/kaikki jäsenet ovat Itä-Suomen yliopistosta, tulee yhden jäsenen olla eri laitokselta tai yksiköstä kuin hakija ja ohjaajat.
Seurantaryhmän tehtävänä on:
- antaa palautetta tutkimustyön sekä jatko-opintojen edistymisestä
- tukea valmistumista tavoiteajassa ja seurata, etteivät muut osoitetut työt hidasta tarpeettomasti väitöstyön edistymistä
- antaa tukea väitöskirjatutkijan urasuunnitteluun ja varmistaa, että jatko-opintosuunnitelmassa on urasuunnitelmaa tukevia opintoja
- auttaa selvittämään väitöskirjatutkijan ja ohjaajien välisiä ristiriitatilanteita
- ottaa yhteyttä tohtoriohjelmaan, mikäli huomaa väitöskirjaprojektissa ongelmia, joita ei saada selvitettyä väitöskirjatutkijan, ohjaajien ja seurantaryhmän kesken
Jatko-opiskeluoikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa, ja ohjaajien sekä seurantaryhmän tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatutkimusta. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä englannin kielellä. Tutkimussuunnitelma koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien ja ohjausryhmän jäsenten allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua sisältäen viiteluettelon.
Kansilehti: Sisältää hakijan tiedot, tutkimussuunnitelman otsikon sekä ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten tiedot ja allekirjoitukset. Suosittelemme käyttämään UEF Sign sähköistä allekirjoitusjärjestelmää.
Tutkimussuunnitelma: Tutkimussuunnitelman enimmäispituus on neljä sivua. Se voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:
- Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
- Tutkimuksen tausta
- Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
- Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
- Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
- Tutkimuksen tavoitteet
- Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
- Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
- Aineisto ja menetelmät
- Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
- Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
- Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
- Aikataulusuunnitelma
- Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
- Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat
- Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
- Julkaisusuunnitelma
- Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
- Tutkimustulosten hyödyntäminen
- Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
- Kirjallisuusviitteet
- Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
- Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet. Tutkimussuunnitelmassa tulee mainita myös ohjausryhmän jäsenet ja heidän roolinsa ja tutkimus/osaamisalueensa.
Rahoitus tulee suunnitella yhdessä ohjaajien kanssa. Tutkimustyöhön on mahdollista saada rahoitusta erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista, yliopiston palkallisista väitöskirjatutkijan paikoista tai tutkimusprojekteista. Lisätietoa eri rahoitusmahdollisuuksista Kamusta.
Rahoitussuunnitelma on jatko-opiskeluoikeushakemuksen pakollinen osa ja se toimitetaan erillisenä liitteenä Opintopolussa. Rahoitussuunnitelman tulee sisältää alustava budjetti koko suunnitellun projektin ajaksi. Budjetissa eritellään projektin menot, kuten oma palkka/apuraha, tutkimuskulut (materiaalit, reagenssit, laitteet, lisenssit), matkat ja mahdolliset muut kustannukset sekä jokaisen menoerän rahoituslähde.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Tohtoriohjelmaan voi hakea 1.1.-31.5. ja 1.8.-30.11. välisenä aikana Opintopolku-palvelussa. Hakemuksia käsitellään myös hakuaikojen sisällä. Päätös jatko-opinto-oikeudesta lähetetään noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä.
Ajankohtaista
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstiedotteet
Terveystieteiden tiedekunnan väitöstilaisuudet
Lisätietoja tohtoriohjelmasta
Tohtoriohjelman johtajana toimii professori Jorma Palvimo lääketieteen laitokselta, biolääketieteen yksiköstä ja varajohtajana professori Katja Kanninen A.I. Virtanen -instituutista. Tohtoriohjelmaa koordinoi FT Jenni Küblbeck A.I. Virtanen -instituutista.
