Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Teema 1. Oppimisyhteiskunta ja sivistyskansalaisuus​

Kysymys: Miten aikuisten oppiminen, sivistys ja aktiivinen kansalaisuus kehittyvät ajassa, paikallisesti ja globaalisti?​

Vastauksien hakeminen: Teemassa syvennytään suomalaiseen oppimisyhteiskuntaan ja sen muutokseen osana kansainvälisiä kehityskulkuja kasvatussosiologisesta ja aikuiskasvatustieteellisestä näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteina ovat kasvatuksen, oppimisen, kansalaisuuden ja vapaan sivistystyön muutosten ehdot, prosessit ja tulokset. Tutkimuksissa kysytään, miten kansalaisuus syntyy, miten siihen kasvetaan elämänkulun eri vaiheissa, ja miten lisääntyvä maahanmuutto ja globalisaatio heijastuvat siihen. ​

Kysyjiä ja vastaajia:​

• Jyri Manninen
• Juha Kauppila

Yhteistyökumppaneita: Sivistystyön vapaus ja vastuu, Opintokeskukset ry, Kansalaisfoorumi

Teema 2. Työ ja oppiminen moninaistuvissa ympäristöissä

Kysymys: Miten aikuisten osaaminen, oppiminen, hyvinvointi, työurat ja innovatiiviset työyhteisöt muodostuvat?

Vastauksien hakeminen: Teemassa tehdään monimenetelmällistä tutkimusta työssä oppimisesta, osaamisesta, hyvinvoinnista, työurista sekä organisaatioiden kehittämisestä. Tutkimuksessa tarkastellaan julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöitä ja organisaatioita muuttuvan ja eriytyvän työelämän ympäristöinä. Myös työyhteisöjen kiusaamis- ja häirintäkysymyksiä tutkitaan erityisesti opettajien ja heidän työmotivaationsa näkökulmasta. ​ ​

Kysyjiä ja vastaajia: ​

• Soila Lemmetty & JATKOT-tutkimusryhmä

Yhteistyökumppaneita: JOTPA, Polamk, SLATE (University of Bergen),  ENI (University of Stuttgart)​, SURE

Teema 3. Nuoruus ja eriarvoisuus​

Kysymys: Miten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osallisuus ja eriarvoisuus rakentuvat yhteiskunnassa ja sen instituutioissa?

Vastauksien hakeminen: Teemassa analysoidaan kasvatuksen ja koulutuksen valtasuhteiden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä kasvatussosiologian, taloustieteen, politiikantutkimuksen, filosofian ja kriittisen pedagogiikan tutkimuskentillä. Tutkimuksissa kysytään, miten toimijuutta, identiteettiä ja moraalisia järjestyksiä edistetään, vaihdetaan ja kilpailutetaan yhteiskuntaan kiinnittymisen herkissä ikävaiheissa. Keskiössä on yhteiskuntaluokan, sukupuolen ja erilaisten vähemmistöasemien intersektionaalinen analyysi koulutuksen politiikoissa ja käytänteissä.

Kysyjiä ja vastaajia: ​

• Sonja Kosunen
• Ari Sivenius
• Heli Mutanen​
• Salla Myyry

Yhteistyökumppaneita: Nuorisotutkimusseura ja -verkosto, SURE

Teema 4. Globaalikasvatus ja kestävät tulevaisuudet

Kysymys: Miten oppimisella ja koulutuksella rakennetaan kestäviä tulevaisuuksia?​

Vastauksien hakeminen: Teemassa tarkastellaan kriittisesti oppimista, pedagogiikkaa ja koulutuskäytänteitä globaalin kansalaisuuden, globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävien tulevaisuuksien näkökulmasta. Tutkimusten painopisteet ovat sosiokulttuurisia ja sosiopoliittisia. Kysymyksiä globaaleista kriiseistä lähestytään ekososiaalisen sivistyksen ja kohtuuden sekä  oikeudenmukaisuuden ja elämänlaajuisen oppimisen näkökulmista. Tutkimuksia voidaan toteuttaa formaaleissa, non-formaaleissa ja informaaleissa ympäristöissä sekä niiden välillä. ​

Kysyjiä ja vastaajia: ​

• Juha Kauppila
• Erja Laakkonen

Teema 5. Yliopisto pedagogisesti kehittyvänä yhteisönä​

Kysymys: Millaisia ovat laadukas oppiminen ja opetus yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa?

Vastauksien hakeminen: Teemassa tehdään monitieteistä tutkimusta korkeakouluopiskelijoiden oppimisesta, geneerisistä taidoista, oppimisen säätelystä, opintoihin kiinnittymisestä ja koulutussiirtymistä. Tutkimuksen kohteena ovat myös oppimista ja osaamista kehittävä arviointi sekä opetuksen, oppimisympäristöjen ja pedagogisten käytänteiden tutkimusperustainen kehittäminen. Teeman tutkimus on monimenetelmällistä ja se kohdistuu eri tieteenalojen koulutuksiin. Yliopistopedagogista tutkimusta hyödynnetään korkeakoulutuksen kehittämisessä ja yliopistopedagogisessa koulutuksessa.

Kysyjiä ja vastaajia:​

• Heidi Hyytinen
• Päivi Atjonen
• Jyri Manninen
• Sanna Väisänen
• Sirkku Lähdesmäki
• Antti Ronkainen

Yhteistyökumppaneita: UEF DIGS, UEF:n tiedekunnat ja muut yksiköt, KAARO-verkosto, Koulutuksen tutkimuslaitos (Jyväskylän yliopisto); HYPE (Helsingin yliopisto), Council for Aid to Education

Ohessa tutkimusta tekevä henkilökunta tehtävien mukaan järjestettynä, oppiainevastaava ensimmäisenä:

Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan tutkimus on monitieteistä kohdistuen eri-ikäisten oppimiseen, opettamiseen, hyvinvointiin ja osallisuuteen. Tutkimme myös erityisiä oppimisen haasteita ja tukimuotoja sekä niiden toteutusta. Tutkimuksemme konteksteina ovat niin varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste, korkea-aste kuin aikuisten ja ikäihmisten oppiminen sekä opettaminen. Vahvuusalueinamme tutkimusotteessa ovat interventiotutkimus, keskusteluanalyyttinen tutkimus, oppimisanalytiikan tutkimus, osallistumista tukeva tutkimus, pitkittäistutkimus, silmänliiketutkimus ja visuaalisia menetelmiä hyödyntävä tutkimus. Tutkimustamme hyödynnetään kansallisessa päätöksenteossa ja opettajankoulutuksen kehittämisessä. Erityispedagogiikan tieteenala on erityisopettajien koulutuksissa opiskelevien pääaine.

Tutkimus, tutkimusyhteistyö ja väitöskirjaohjaus

Jos olet kiinnostut seuraavista aiheista, niin ole yhteydessä meidän asiantuntijoihin

• Autismikirjo: professori Eija Kärnä, tutkijatohtori Anniina Kämäräinen, yliopistonlehtori Virpi Vellonen, yliopistotutkija (dosentti) Kwok Ng
• Digitaalisuus opetuksessa ja oppimisessa: professori Eija Kärnä, professori Erkko Sointu, yliopistotutkija (tenure track) Kaisa Pihlainen, yliopistotutkija (donsetti) Kwok Ng, yliopistonlehtori Virpi Vellonen
• Ennakointi, osallisuus ja oppiminen: yliopistotutkija (tenure track) Kaisa Pihlainen
• Ikäihmisten oppiminen ja digitaitojen opetuksen tuki: professori Eija Kärnä, yliopistotutkija (tenure track) Kaisa Pihlainen
• Inklusiivinen opetus ja kasvatus: professori Eija Kärnä, professori Hannu Savolainen, yliopistotutkija (tenure track) Kaisa Pihlainen, vanhempi yliopistonlehtori Aino Äikäs, yliopistonlehtori Anne Karhu, yliopistotutkija (dosentti) Kwok Ng, tutkijatohtori Anniina Kämäräinen 
• Kielelliset vaikeudet, puheilmaisun, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeminen: professori (emerita) Leena Holopainen, yliopistonlehtori Virpi Vellonen
• Koulutyön tukeminen kotona sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö: professori Jaana Viljaranta, professori Erkko Sointu
• Käyttäytymisen tukeminen: professori Hannu Savolainen, professori Erkko Sointu, yliopistonlehtori (dosentti) Kristiina Lappalainen, yliopistonlehtori Anne Karhu, lehtori Pirjo Savolainen
• Opettajaopiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen: yliopistotutkija (tenure track) Kaisa Pihlainen, yliopistonlehtori Virpi Vellonen
• Opettajien minäpystyvyys inklusiivisessa opetuksessa: professori Hannu Savolainen, yliopistotutkija (donsetti) Kwok Ng 
• Opetusmenetelmien kehittäminen ja oppimisen tukeminen korkeakoulussa: professori Erkko Sointu, vanhempi yliopistonlehtori Aino Äikäs, yliopistonlehtori Virpi Vellonen
• Oppimisen motivaatiotutkimus: professori Jaana Viljaranta
• Terveyden edistäminen ja soveltava liikunta: yliopistotutkija (dosentti) Kwok Ng
• Tuen suunnittelu ja dokumentaatio: yliopistotutkija Noora Heiskanen
• Tuen tarpeet, koulu ja elämänkulku: yliopistonlehtori (dosentt)i Kristiina Lappalainen, yliopistonlehtori Katariina Waltzer
• Vaativa tuki ja monialainen yhteistyö: vanhempi yliopistonlehtori Aino Äikäs 
• Varhaiserityiskasvatus: yliopistotutkija Noora Heiskanen, yliopistotutkija Anu Kuukka, yliopistonlehtori Marja Syrjämäki
• Vuorovaikutus inklusiivisissa ympäristöissä: tutkijatohtori Anniina Kämäräinen

Ohessa tutkimusta tekevä henkilökunta tehtävien mukaan järjestettynä, oppiainevastaava ensimmäisenä:

Ohjauksen tutkimus

Onko ohjaus hallintaa, yksilön tukea vai kriittinen voima yhteiskunnassa? Miten ohjaus vaikuttaa yksilön, ryhmän tai yhteisön toimijuuteen? Miten ohjaus rakentuu ammatillisena toimintana? Miten yhteiskunnan rakenteet rajaavat tai mahdollistavat yksilön toimintaa koulutuksen ja työelämän instituutioissa?  

Tutkimustamme leimaa kiinnostus yksilön merkityksenantojen ja yhteiskunnallisten rakenteiden kohtaamiseen sekä teoreettisiin näkökulmiin, jotka tavoittavat tämän rajapinnan. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaus opinto- ja uraohjauksessa on meille tärkeä viitekehys, ja etsimme tapoja toteuttaa sitä konkreettisissa ohjauskäytännöissä. Ohjaus on monitieteinen tiedonala, ja tutkimuksemme pohjaa kasvatustieteeseen, sosiologiaan sekä psykologiaan.  

Tutkimustoimintamme kärjet

Sosiaalisten suhteiden ja erojen merkitys yksilön toimijuudelle, toimintahorisontille sekä uramuuntuvuudelle. Tutkimme näitä esimerkiksi peruskoulussa, lukiossa sekä korkea-asteella.  Yhtenä painopisteenä ovat intersektionaalisuuden ja antirasismin kysymykset ohjauksessa ja koulutusvalintojen rakentumisessa.  Tutkimuksemme kohdistuvat myös siihen, kuinka yhteiskunnalliset ideaalit ja normit jäsentyvät kokemuksellisina ja kulttuurisina ilmiöinä sekä miten ne määrittävät yksilön olemisen reunaehtoja. Tarkastelemme esimerkiksi sosiaalisuuden vaadetta ujoksi itsensä kokevien näkökulmasta ja korkeakouluopettajien opiskelijoihin liittämiä ideaaleja. Menetelmällisinä lähestymistapoina käytämme sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä (mm. etnografiaa, sisällönanalyysiä sekä narratiivis-diskursiivisia metodologioita). Olemme kiinnostuneita myös yhteiskunnallisten tekijöiden ja saadun ohjauksen välisistä tilastollisista yhteyksistä.

Ohjausvuorovaikutuksen tutkimus etnometodologista keskustelunanalyysiä soveltaen. Tutkimme ohjausvuorovaikutuksen ydinilmiöitä (esim. yhteisen tavoitteen asettaminen, yhteistyösuhteen rakentaminen, arvioiden esittäminen, tutkiva puhe) ja niiden yhteyttä ohjauksen institutionaalisiin päämääriin sekä ohjauksen ihanteisiin, kuten toimijuuteen ja toimintakykyisyyteen. Yhtenä keskeisenä näkökulmana on tunteiden ilmeneminen ja niihin vastaaminen (esimerkiksi empatia) vuorovaikutuksessa, esimerkiksi ohjaajan äänenkäytössä. Olemme kiinnostuneita myös mm. allianssin rakentumisesta vuorovaikutuksen tasolla sekä ohjattavan toimijuudessa tapahtuvista muutoksista. 

Ohjauksen ja ohjausosaamisen jäsentäminen kohteellisen toiminnan näkökulmasta ja ohjaustoiminnan onnistumisen edellytysten tarkastelu erilaisissa institutionaalisissa konteksteissa (ohjaus koulutusinstituutioissa ja työvoimapalveluissa). Tarkastelemme myös asiantuntijuuden ja ammatillisen toimijuuden kasvua ja kehittymistä erilaisissa ohjausammatteja harjoittavissa sekä ohjauksellisia menetelmiä hyödyntävissä työyhteisöissä. Tärkeänä näkökulmana on ohjaustoiminnan institutionaaliset jännitteet ja niiden virittämät oppimisen ja transformaation mahdollisuudet. Lisäksi tarkastelemme ohjauksen toimintaympäristöjä eri toimijoiden perspektiiveistä heidän toimintaperusteidensa valossa.

Tutkimusyhteistyö ja väitöskirjaohjaus

Professori Anne-Mari Souto koordinoi ohjauksen oppiaineen jatko-opiskelua. 

Jos olet kiinnostunut opinto- ja uraohjauksen prosesseista ja etenkin sosiaalisten erojen (mm. sukupuolen, iän, etnisyyden, rodun, yhteiskuntaluokan) ja eriarvoisuuden merkityksistä yksilöiden koulutus- ja työelämäsiirtymissä, ota yhteys professori Anne-Mari Soutoon. 

Jos olet kiinnostunut ohjausvuorovaikutuksesta ja nauhoitettujen aineistojen keskustelunanalyyttisestä tutkimuksesta (esimerkiksi tunteiden säätelystä tai muutoksesta ohjattavan toimijuudessa), ole yhteydessä yliopistotutkija Liisa Voutilaiseen.

Jos olet kiinnostunut ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen liittyvistä teemoista (ohjaajana kasvaminen, tunne-keskustelut osana ammatillista kasvua, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen) sekä ryhmäilmiöiden tutkimuksesta, ota yhteys yliopistonlehtori Ulla Nuutiseen.

Jos olet kiinnostunut opinto- ja/tai uraohjauksesta oppilaitoksen tai muun instituution kontekstissa (esim. koko koulu ohjaa –periaate) tai ohjauksesta osana monialaisen yhteistyön kokonaisuutta (esim. opiskeluhuolto) yksittäisen toimijan (opiskelijan, työnhakijan, ammattilaisen) tai koko yhteisön näkökulmasta, ota yhteys yliopistonlehtori Kirsi Raetsaareen.

Ohjauksen koulutuksessa toimii kaksi tutkimusryhmää: Sosiaaliset erot ja eriarvoisuus koulutuksessa ja ohjauksessa sekä Tunteet vuorovaikutuksessa.

Ohessa tutkimusta tekevä henkilökunta tehtävien mukaan järjestettynä, oppiainevastaava ensimmäisenä:

Monialaista määrällistä ja laadullista tutkimusta

Tutkimuksemme on monialaista. Psykologisten ilmiöiden tarkastelukulmia ovat esimerkiksi yhteiskunta ja kulttuuri, elämänkulku, lapset ja perheet, koulu ja koulutus, työelämä, ammatit ja ilmastonmuutos. Tutkimus painottuu terveyteen, koulutukseen, työhön ja organisaatioihin sekä oikeuspsykologiaan.

Käytämme monipuolisesti erilaisia tutkimusmenetelmiä. Kriittisen psykologian tutkimusryhmässämme on vahva laadullisen tutkimuksen perinne, jossa tutkimme narratiivisen ja diskursiivisen tutkimuksen välinein esimerkiksi elämänkulkuja, terveyden ja sairauden ymmärrystapoja kulttuurisine kytkentöineen sekä koulutuksen ja työelämän ihanteita ja niiden merkitystä ihmisille. Laadullinen ote kattaa myös tutkimustamme esimerkiksi psykologeja ja heidän ammattikäytäntöjään koskevista käsityksistä.

Määrällisen tutkimuksen osaamistamme hyödynnämme työhyvinvoinnin ja työ- ja toimintakyvyn sekä masennuksen ja siitä toipumisen tarkastelussa. Hyvinvoinnin ja terveyspsykologian alueella tutkimme opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointia eri maissa sekä työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä muuttuvassa työelämässä. Terveyspsykologisessa tutkimuksessamme on myös positiivisen psykologian teemoja, kuten voimavarat, työstä palautuminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Oikeuspsykologian sovellusalalla tutkimuksissamme tarkastellaan erityisesti lapsiin kohdistuvia rikoksia sekä lasten että rikoksentekijöiden näkökulmasta. Teemme rekisteritutkimusta, systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä, joiden avulla suurten aineistojen ja yksittäisten tutkimusten havainnoista saadaan kattava ja luotettava kokonaisnäkemys.

Tutkimusyhteistyö ja väitöskirjaohjaus 

• Jos olet kiinnostunut mielenterveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksesta tai oikeuspsykologisesta tutkimuksesta, ota yhteyttä kliinisen psykologian professori Kirsi Honkalampeen. 
• Jos olet kiinnostunut työterveyspsykologian ja terveyspsykologian kysymyksistä ja niihin liittyvästä tutkimuksesta, ota yhteyttä terveyspsykologian professori Taina Hintsaan. 
• Jos olet kiinnostunut kriittiseen psykologiaan ja laadullisiin menetelmiin liittyvästä tutkimuksesta, ota yhteyttä professori Katri Komulaiseen tai yliopistonlehtori Maija Korhoseen.  
• Jos olet kiinnostunut koulu- ja opiskelumaailmaan liittyvistä tutkimuskysymyksistä, ota yhteyttä yliopistonlehtori Matti Kuittiseen tai vanhempaan yliopistonlehtoriin Kati Kasaseen.  
• Jos olet kiinnostunut työelämän psykologisista kysymyksistä ja mielenterveydestä, ota yhteyttä työpsykologian professori Marianna Virtaseen.

Ohessa tutkimusta tekevä henkilökunta tehtävien mukaan järjestettynä, oppiainevastaava ensimmäisenä: