Juuri julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että sekä suurempi luonnossa vietetyn ajan että kuntoliikunnan määrä ovat yhteydessä vahvempaan positiiviseen mielenterveyteen. Tulokset julkaistiin Liikunta & Tiede -lehdessä.
Poikkileikkaustutkimuksessa paljastui, että luonnossa vietetyllä ajalla on vahvempi yhteys positiiviseen mielenterveyteen kuin pelkällä liikunnan määrällä. Kuntoliikunnan yhteys selittyykin suurelta osin luonnossa vietetyllä ajalla. Näin ollen ei vaikuta olevan suurta merkitystä, millaisia aktiviteetteja luonnossa tehdään, sillä keskeistä mielen hyvinvoinnin kannalta on luontoympäristö ja siellä vietetty aika.
Luonnossa vietetyn ajan hyvinvointivaikutuksia on aiemmissa tutkimuksissa selitetty erityisesti liikunnan määrän ja tehon lisääntymisen kautta. On kuitenkin myös esitetty, että pelkkä oleskelu luontoympäristössä, riippumatta luonnossa tehtävästä toiminnasta, lisäisi positiivisia tunteita ja nopeuttaisi stressistä toipumista. Tuoreet tutkimustulokset tukevat tätä oletusta, jonka mukaan erityisesti luontoympäristössä liikkuminen tai ylipäätään luonnossa oleminen vahvistaisivat mielen hyvinvointia. Aihe vaatii kuitenkin jatkotutkimusta.
Luonnossa liikkumisen potentiaali työelämän ulkopuolella olevien hyvinvoinnin edistämisessä voi olla merkittävä. Luonto tarjoaa matalan kynnyksen liikuntaympäristön kaikille suomalaisille sosioekonomisesta asemasta riippumatta ja tämän tutkimuksen perusteella myös luontoympäristöllä itsellään on suotuisia vaikutuksia mielenterveydelle.
– Luonnon vaikutus hyvinvointiin tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja luontoliikuntapaikkojen saavutettavuuden edistämisessä. Lisäksi voitaisiin harkita luontoliikuntaan kannustavia elementtejä osaksi kuntouttavaa työtoimintaa, sanoo tutkija Hanna Rekola.
Tutkimukseen osallistui 68 työelämän ulkopuolella olevaa pohjoissavolaista aikuista kesällä ja alkusyksyllä 2022. Tutkittavilta kysyttiin digitaalisella kyselyllä luonnossa vietetyn ajan määrää, luonnossa mieluiten tehtäviä aktiviteetteja, luontoon suhtautumista ja kuntoliikunnan määrää. Lisäksi positiivista mielenterveyttä mitattiin Warwick-Edinburghin mielen hyvinvoinnin mittarilla (WEMBMS).
Tutkimus toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Mieliteko-ohjelmaa
Tutkimusjulkaisu:
Rekola H., Kurkinen K., Tolmunen T., Pentikäinen H., Lakka T.A. & Mäki-Opas T. 2024. Luonnossa vietetyn ajan ja liikunnan yhteydet positiiviseen mielenterveyteen työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla. Liikunta & Tiede 61 (1), 105–111.
