Miten lääkkeet vaikuttavat kuntoiluun? Voiko antidopingsääntöjä rikkoa vahingossa? Korvaako liike joskus lääkkeen – tai lääke liikkeen? Urheilufarmasian opintojaksolla pureudutaan aihepiiriin monipuolisesti.
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa ainoana Suomessa farmasian tutkinto-opiskelijoille vapaavalintaisen urheilufarmasian opintojakson, joka järjestetään tänä syksynä kolmatta kertaa. – Siitä tuli heti todella suosittu, kertoo vastuuopettaja Niina Nyberg.
Nyberg on ideoinut opintojakson sisällön yhdessä A-klinikkasäätiön Dopinglinkin asiantuntijan Mikko Lemettilän kanssa. Opetukseen osallistuu lisäksi muitakin Dopinglinkin sekä Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin asiantuntijoita.
Monet lääkkeet voivat parantaa tai heikentää suorituskykyä ja sitä kautta liikunnan sujumista. Nybergin mukaan esimerkiksi apteekin lääkeneuvonnassa on osattava kertoa myös näistä vaikutuksista. – Dopingvalvonnan piirissä oleva urheilija voi tarvita varmistuksen käyttämiensä lääkeaineiden dopingluokituksesta. Hänen pitää tarvittaessa muistaa hakea erivapautta lääkkeen käytölle tai vaihtaa lääke. Apteekissa olisi hyvä pystyä myös tunnistamaan kuntodoping ja kertomaan sen haitoista.
Lääkekö syynä, kun ei jaksa tai lihas ei kasva?
Nybergin mukaan tavallinen apteekin asiakas ei välttämättä aina huomaa kysyä, onko hänen hakemallaan lääkkeellä vaikutusta liikuntaharjoitteluun. – Liikunta on kuitenkin tärkeä osa monien sairauksien hoitoa.
Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien hoidossa yleiset beetasalpaajat suojaavat sydäntä liialliselta rasitukselta muun muassa hidastamalla sykettä ja pienentämällä supistusvoimaa. – Toimintakykyä rajoittava rintakipu vähenee. Toisaalta liikunnan aikana hengästyy helpommin ja väsyy nopeammin. Ainahan parempaa vaihtoehtoa ei ole, mutta ainakin verenpaineen hoitoon löytyy varsinkin kestävyysliikunnan harrastajille sopivampia lääkkeitä.
Sydämen vajaatoimintaan käytetyt ATR-salpaajat puolestaan parantavat hapenotto- ja suorituskykyä. Avaavat astmalääkkeet ja migreenilääkkeet taas mahdollistavat näistä sairauksista kärsiville rasittavankin liikunnan ilman kohtauksia, kun niitä käytetään ennaltaehkäisevästi.
Insuliinihoitoisessa diabeteksessa on syytä huomioida liikunnan vaikutukset verensokeriin. – Pyöräily, lenkkeily tai muu aerobinen liikunta voi lisätä insuliiniherkkyyttä jopa 48 tunnin ajaksi, joten matala verensokeri voi yllättää vielä tuntien kuluttua liikuntasuorituksesta. Intervallitreeniin tai liialliseen hiilihydraattitankkaukseen voi taas liittyä tavallista korkeampia verensokeritasoja.
Keskushermostoon vaikuttavien kolmiolääkkeiden käyttö voi verottaa tarkkaavaisuutta ja jaksamista vielä seuraavanakin päivänä.
Tavalliset tulehduskipulääkkeet saattavat tuntua huolettomilta käyttää liikkujan kipuihin. Jos liikuntaa kuitenkin jatketaan kipulääkkeen turvin, hoitoa vaativa vamma voi jäädä huomaamatta ja pahentua.
– Tulehduskipulääkkeiden on havaittu myös heikentävän lihasten verenkiertoa rasituksen aikana, lihaskudoksen korjautumista ja siten lihasten kasvua.
Jatkuva pitkäaikainen käyttö voi johtaa myös nesteen kertymiseen, verenpaineen nousuun ja jopa sydämen vajaatoimintaan.
Dopingkäry voi tulla myös ravintolisästä
– Dopingvalvonnan alla olevan urheilijan on syytä itse tuoda asia esiin, kun hänelle määrätään tai toimitetaan lääkettä. Näin lääkäri ja apteekin henkilökunta voivat urheilijan kanssa tarkistaa lääkkeen dopingluokituksen. Urheilija on kuitenkin aina itse vastuussa käyttämistään lääkkeistä, Nyberg tähdentää.
Apuna on SUEKin ylläpitämä KAMU-lääkehaku, joka pohjautuu Maailman antidopingtoimisto WADAn kiellettyjen aineiden ja menetelmien luetteloon. – Se on kaikille avoin ja itsekin olen käyttänyt sitä ahkerasti, kertoo Nyberg, joka on aiemmin fitnessurheilijana kuulunut dopingvalvonnan piiriin.
Urheilu-uutisistakin tuttuja kiellettyjä aineita ovat esimerkiksi lihasmassaa ja -voimaa lisäävät anaboliset steroidit, veren tilavuutta lisäävät valmisteet ja nesteenpoistajat, joilla voidaan myös pyrkiä laimentamaan virtsanäytettä kiinni jäämisen välttämiseksi dopingtesteissä. Jotkut lääkkeet ovat kiellettyjä vain kilpailujen aikana tai vain tietyssä lajissa.
– Sairauden vaatiman hoidon vuoksi urheilijalle voidaan myöntää erivapaus käyttää WADAn kieltämiä lääkkeitä tai toimenpiteitä. Esimerkiksi kestävyyslajit voivat altistaa astmaoireille, joihin tarvitaan lääkitys.
– Päätökset ovat kuitenkin tapauskohtaisia eikä erivapautta aina saa. Vaikkapa ammunnassa ei kenellekään sallita beetasalpaajaa, joka hillitsee sykettä ja käsien tärinää.
Dopingvalvonnan piirissä olevan oma vastuu ulottuu myös vahinkoihin, jotka Nybergin mukaan liittyvät usein huolettomaan lisäravinteiden käyttöön. – Ravintolisien koostumusta ei valvota lääkkeiden tavoin. Varsinkin ulkomailta tilatuissa ravintolisissä voikin olla kiellettyjä aineita, jotka eivät näy tuoteselosteessa ja paljastuvat vasta dopingtestissä.
Kuntodoping koukuttaa
Lääkkeiden väärinkäyttöön ja pimeään kauppaan liittyy monia terveysriskejä. Dopingvalvonnan tarkoitus onkin paitsi estää kilpailumenestys vilunkipelillä, myös suojella urheilijoiden terveyttä. Ongelmallista onkin, että doping on yleisintä tavallisilla kuntoilijoilla, joihin ei valvonta ulotu.
– Kuntodopingissa ihmiset käyttävät lääke-, päihde- ja dopingaineita fyysisen suorituskyvyn parantamiseen ja ulkonäkökeskeiseen kehon muokkaukseen, kuten kehon kiristämiseen tai laihduttamiseen.
Käytön tavoitteena voi olla myös mielialan buustaaminen, seksuaalisuuden lisääminen tai vireystilan, tarkkaavaisuuden ja henkisen kapasiteetin tehostaminen.
– Puhutaankin myös ”älylääkkeistä” ja aivodopingista, jossa pyritään terveen ihmisen kognitiivisen suorituskyvyn tehostamiseen, Nyberg toteaa.
– Pinnalla ovat nyt esimerkiksi lihasmassan ja voiman lisäämiseen käytetyt selektiiviset androgeenireseptorin estäjät eli SARMit, kasvuhormonin eritystä lisäävät aineet, piristeet sekä paljon puhutut laihdutuslääkkeet, GLP1-agonistit.
Myös anaboliset steroidit ovat edelleen kuntodouppaajien suosiossa. Annokset ovat jopa kymmen- tai satakertaisia lääketieteellisessä hoidossa käytettyihin nähden. Nybergin ohjaamassa opinnäytetyössä selvitetään parhaillaan lääkärien työssään kohtaamia anabolisten steroidien haittoja. – Ne voivat ulottua esimerkiksi kaljuuntumisesta ja aknesta hormonitoiminnan ja mielialan häiriöihin, maksa- ja sydänsairauksiin ja jopa äkkikuolemiin.
Pistettävien dopingaineiden riskinä ovat myös tulehdukset ja kudosvauriot.
Vaikka terveysriskit huolettaisivat, kuntodopingia voi olla vaikea lopettaa. – Kehon muokkaamiseen jää koukkuun ja dopingilla saatujen hyötyjen menettäminen pelottaa. Lopettamiseen voikin liittyä itsetunto-ongelmia ja masennusoireita.
Dopinglinkin sivuilla dopingista ja lopettamisesta voi keskustella anonyymisti. Nybergin mukaan myös terveydenhuoltoon tarvittaisiin yhtenäinen suositus, miten dopingista vieroittautuminen hoidetaan. – Nyt osalla lääkäreistä on tähän liittyvää osaamista, toisille asia on melko vieras.
Liikunnan on todettu vähentävän monien syöpien vaaraa ja se voi ehkäistä myös syövän uusiutumista.
Niina Nyberg
Liikuntaa matkivia lääkkeitä ja geeninmuokkausta?
Yhdysvalloissa ensi vuonna järjestettävissä Enhanced Games -urheilukisoissa doping on sallittua lääkärien valvonnassa. Ajatuksena on testata suorituskyvyn rajoja, mutta muun muassa WADA ja Kansainvälinen olympiakomitea ovat tuominneet idean.
Kehitteillä on jatkuvasti myös uusia lääkkeitä, joihin voi Nybergin mukaan liittyä lääketieteellisen potentiaalin lisäksi väärinkäytön houkutuksia. – Tutkimuksissa on esimerkiksi liikunnan vaikutuksia jäljitteleviä yhdisteitä, joista käytetään nimitystä ”exercise mimetics” ja joilla on saatu aikaan aineenvaihdunnan, lihasten toiminnan ja jopa kestävyyskunnon paranemista. Lääketieteellisessä käytössä niistä olisi hyötyä vaikkapa iäkkäille ja sairaudesta tai vammasta toipuville.
Laihdutuslääkkeiden käyttöön liittyvään lihasten menetykseen on haettu ratkaisua muun muassa myostatiinin estäjistä, jotka mahdollistaisivat lihasmassan lisäämisen samalla kun rasvakudos vähenee. – Lihaskadon ehkäisyyn esimerkiksi sarkopeniassa ja osteoporoosissa on tutkittu myös uusia SARM-yhdisteitä vaihtelevin tuloksin.
Suorituskyvyn parantamiseksi on ideoitu myös geenien muokkaukseen perustuvia hoitomuotoja, mutta niihin on Nybergin mukaan vielä pitkä matka.
Liike on lääke
– Liikunta on jonkinlaisessa roolissa melkeinpä sairauden kuin sairauden ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, Nyberg sanoo.
– Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoidossa liikunta on perusta, jonka laajoja terveysvaikutuksia ei voi korvata millään lääkkeellä. Liikunnalla voi parantaa niin glukoositasapainoa, verenpainetta kuin veren rasva-arvojakin.
Viime vuosina on saatu lisää tutkimusnäyttöä varsinkin reippaan ja rasittavan säännöllisen liikunnan tehosta myös masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. – Erään meta-analyysin mukaan liikunnalla voidaan saada vähintään yhtä hyviä hoitotuloksia kuin lääkehoidolla ja terapialla.
– Lisäksi liikunnan on todettu vähentävän monien syöpien vaaraa ja se voi ehkäistä myös syövän uusiutumista. Hiljattain julkaistu tutkimus esimerkiksi osoitti, että suolistosyövän sairastaneille järjestettyyn liikuntaohjelmaan osallistuminen vähensi merkittävästi syövän uusiutumisen, muun syövän ja kuoleman riskiä.
Nyberg toivoo, että urheilufarmasian opetus rohkaisee tulevia farmasian ammattilaisia pitämään esimerkiksi apteekkityössä esillä terveyden edistämistä kokonaisuutena, johon kuuluu myös liikunta. – Liikunnan parissa, kuten lajiliitoissa, taas olisi varmasti enemmänkin käyttöä urheilufarmasian osaajille.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori, opetusproviisori, FaT Niina Nyberg
Itä-Suomen yliopiston apteekki / Itä- Suomen yliopisto, farmasian laitos
[email protected]
