Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys on myöntänyt Martti Hämäläinen -palkinnon yliopistotutkija, lastentautien erikoislääkäri, dosentti Ilari Kuituselle ja Vuoden Lääkäri -palkinnon yleislääketieteen erikoislääkäri, LT Laura Viitaselle. Palkinnot jaettiin Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman avajaisissa 16. syyskuuta.
Professori Martti Hämäläisen nimeä kantava tunnustuspalkinto (5000 €) myönnetään klinikan tai laitoksen esityksestä nuorelle ansioituneelle tutkijalle, joka on Pohjois-Savon Lääkäriyhdistyksen jäsen ja toimii sen alueella. Vuoden Lääkäri -palkinto (3000 €) luovutetaan sekä potilaiden että kollegojen arvostamalle lääkärille merkittävästä työstä käytännön lääketieteessä potilastyön parissa.
Martti Hämäläinen -palkinto myönnettiin poikkeuksellisen ansioituneelle, monipuoliselle ja motivoituneelle nuorelle tutkijalle
Ilari Kuitunen (s. 1994) valmistui lääketieteen lisensiaatiksi ja lääketieteen tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2019. Hän suoritti yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) vuonna 2021 ja valmistui lastentautien erikoislääkäriksi vuoden 2025 alussa Itä-Suomen yliopistosta. Hänet nimitettiin Itä-Suomen yliopiston lastentautien epidemiologian dosentiksi vuonna 2022.
Kuitunen on työskennellyt Mikkelin terveyskeskuksessa, Mikkelin keskussairaalassa ja talvesta 2023 KYSin lasten ja nuorten klinikassa. Mikkelissä hän toimi myös paikallisen jalkapallojoukkueen ja poikien nuorten jalkapallomaajoukkueiden lääkärinä.
Nykyisin hän työskentelee neonatologiaan eli vastasyntyneiden hoitoon erikoistuvana lääkärinä KYSissä, osa-aikaisena kliinisenä tutkijana Itä-Suomen yliopistossa sekä ammatinharjoittajana yksityispuolella. KYSissä hänen toimipisteensä on vastasyntyneiden ja alle yksivuotiaiden hoitoon erikoistunut teho–osasto. Suunnitelmissa on postdoc-tutkimusjakso ulkomailla lähivuosien aikana.
Tuottoisia tutkimushankkeita
Ilari Kuitunen aloitti tutkimuksen teon lääketieteen kolmannella vuosikurssilla. Hän on kollegoineen julkaissut yli 200 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Hän on toiminut vertaisarvioijana yli 60 tiedelehdessä ja hankkinut ulkopuolista tutkimusrahoitusta jo noin 250 000 euroa.
Kuitunen on ohjannut viisi väitöskirjaa, ohjaa parhaillaan yhdeksää ja on myös aktiivinen lääketieteen opiskelijoiden syventävien opintojen opinnäytetöiden ohjaaja.
Tutkijanurallaan nopeasti edennyt Kuitunen kiittää tieteen pariin perehdyttämisestään ja innostamisestaan erityisesti professori, ylilääkäri Ville Mattilaa Tampereelta, professori, ylilääkäri Marjo Renkoa Kuopiosta sekä kurssikaveriaan Tampereelta, dosentti Ville Ponkilaista.
Kuitusen väitöskirja koski lonkan tekonivelleikkauksen vaikutusta lisääntymisterveyteen kuten hedelmällisyyteen, synnytyksiin, raskaudenkeskeytyksiin ja vastasyntyneiden terveyteen. Tutkimus osoitti muun muassa, että äidille aiemmin laitettu lonkan tekonivel ei vaikeuttanut synnytystä eikä heikentänyt tekonivelen pitkäaikaista pysyvyyttä.
Kuitunen on sittemmin tehnyt tutkimusta myös Mikkelin keskussairaalassa, Itä-Suomen yliopistossa ja KYSissä. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä hän tekee muun muassa Paris-Saclayn ja Melbournen yliopistojen kanssa vastasyntyneiden hoidoista.
Nykyisin Kuitusen pääasiallisena tutkimusmielenkiinnon kohteena ovat vastasyntyneiden näyttöön perustuvat hoitokäytännöt. Muut tutkimuslinjat liittyvät metodologiaan eli tutkimusmenetelmien käyttöön ja kehittämiseen sekä erilaisten rekisteriaineistojen hyödyntämiseen lasten ja erityisesti vastasyntyneiden sairauksien myöhäisvaikutusten selvittämisessä.
Tutkimustyö ja siihen liittyvä tiedon jakaminen ovat vieneet mukanaan
Ilari Kuitusta on kiitelty useissa eri yhteyksissä siitä, että hän jakaa esimerkillisesti omaa osaamistaan ja tutkimustuloksiaan. Kuitusen ja hänen tutkijakumppaneidensa tuottamaa tutkimustietoa onkin hyödynnetty muun muassa Antibiootit.fi-palvelun kehittämisessä lasten infektioita hoitaville lääkäreille.
Martti Hämäläinen -palkinnon perusteluissa huomioitiin myös se, että Kuitusen laatima pääkirjoitus lasten tutin käytöstä oli lääkäreille suunnatun Aikakausikirja Duodecimin luetuin artikkeli vuonna 2023. Vuotta aiemmin hän sai saman lehden kirjoituspalkinnon. Artikkeli koski Kuitusen ja hänen tutkijakollegoidensa tekemää tutkimuskatsausta lasten yleisten infektioiden antibioottihoitojen pituudesta. Molempien artikkelien teemat ovat hyviä esimerkkejä Ilari Kuitusen kiinnostuksesta tutkia käytännön lääkärin työssä esille nousevia ongelmia tai muuten hankalia ja tarkempaa vastausta vaille olevia kysymyksiä.
Aiemmin Kuitunen on saanut tutkijan työstään mm. Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen Nuori tutkija -palkinnon (2024), Kuopion Lääketieteen Opiskelijat KuoLo ry:n Vuoden syväriohjaaja -tunnustuksen (2024) sekä Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) Vuoden kliininen tutkija -palkinnon (2023).
Aloitit tutkimuksen tekemisen hyvin varhain. Mikä sinua motivoi pitkäjänteiseen tutkimustyöhön jo opiskeluaikana ja jatkamaan sitä edelleen?
– Tutkimuksen tekemisessä motivoi jo opiskelijana mielenkiintoisen aiheen lisäksi siihen liittyvä haasteellisuus sekä hyvä ohjaus ja tutkimusryhmä. Tutkimusmeriiteistä ja pitkäjänteisestä tieteen teosta on ollut etua uralla myös pitemmällä tähtäimellä.
Mitkä ovat tärkeimmät viestisi tutkijan uraa harkitseville ja aloitteleville kollegoille – lääketieteen opiskelijat mukaan lukien?
– Tutkimusaihe kannattaa valita niin, että se kiinnostaa aidosti itseään jollakin tavalla. Toinen tärkeä asia on mielekkäältä tuntuva yhteistyö niin ohjaajan kuin muidenkin tutkimusryhmän jäsenten kanssa. Jos nämä kaksi asiaa ovat kunnossa, tutkimuksen tekeminen motivoi ja tuntuu luontevalta.
Mitä ominaisuuksia hyvältä tutkijalta vaaditaan?
– Uteliaisuutta, sinnikkyyttä ja hyvää itseluottamusta. Esteistä ja pettymyksistä ei saa lannistua.
Mitkä ovat olleet tutkijan urasi tähtihetket?
– Omien väitöskirjaohjattavien väitöstilaisuudet ja vuonna 2024 saamani tunnustus lääketieteen opiskelijoiden syventävien opintojen opinnäytetöiden ohjaamisesta. On ollut hienoa nähdä, miten opiskelijoiden osaaminen kasvaa ja miten mahtavan hyvin väittelijät ovat omaksuneet oman tutkimusaiheensa ja kehittyneet niiden osalta todellisiksi asiantuntijoiksi.
Olet hyvin tuottelias tutkija ja viihdyt myös perinteisessä lääkärin työssä. Miksi haluat yhdistää potilas- ja tutkimustyön?
– Molemmat tehtävät tukevat toinen toisiaan. Ilman omaa kokemustani lapsipotilaiden hoidosta tai esimerkiksi keskusteluistani muiden lääkärien kanssa suurin osa tutkimusideoistani olisi jäänyt saamatta. Potilastyötä tekemällä saa puolestaan vietyä näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä viiveettä käytännön työhön ja terveydenhuollon ohjeistuksiin.
Mitkä ovat merkittävimmät lasten terveyttä ja hyvinvointia koskevat tutkimushavaintosi?
– Niitä on kolme: 1) Tutin käyttö ei vaikuta imetyksen onnistumiseen. 2) Lasten keuhkokuumeen hoitoon riittää perinteistä lyhyempi antibioottikuuri. 3) Vastasyntyneiden synnynnäisten lonkkavikojen seulonta on Suomessa tehokasta ja kansainvälisestikin ajatellen maailman kärkeä.
Sinua on pidetty erinomaisena esimerkkinä tutkijasta, joka pystyy edistämään omaa tutkijan uraansa menestyksekkäästi yhdistäen siihen samaan aikaan myös perhe–elämän ja potilastyön tekemisen. Miten tämä on mahdollista?
– Omalla kohdallani tärkeimpiä tekijöitä ovat olleet ajankäytön hallinta sekä tietyt työhön liittyvät rutiinit, joiden avulla työlista ei pääse muodostumaan liian pitkäksi. Pyrin myös hoitamaan nopeat asiat heti pois alta ja laatimaan kaikille asioille oman deadlinen niin ne eivät jää tekemättä.
– Perhe-elämässä lapset tulevat aina ensin ja teen tutkimusta tarvittaessa vasta sitten kun he nukkuvat.
– Omaa jaksamistani auttaa osaltaan se, että tutkimuksen tekeminen tuntuu mieluisalta ja se antaa aivoille tiettyä lepoa myös ilta-aikaan työskennellessäni.
Mitä harrastat ja miten ”lataat akkujasi”?
– Urheilemalla – pelaan muun muassa tennistä ja jalkapalloa.
Mitä ajatuksia Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman avajaisissa saamasi Martti Hämäläinen –palkinto sinussa herätti?
– Kiitollisuutta siitä, että tutkimustyöstä saa tunnustusta. Monet palkinnon saaneet lääkärit ovat tehneet pitkän ja hienon uran niin tieteen saralla kuin potilaidenkin parissa. Heidän esimerkkiään on kannustavaa seurata.
Vuoden Lääkäri vaalii hoidon jatkuvuutta ja on potilaiden sekä työkavereiden suuresti arvostama terveyskeskuslääkäri
Laura Viitanen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1998 Kuopion yliopistosta ja väitteli sepelvaltimotaudin genetiikasta vuonna 2001, suoritti luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 2002 sekä erikoistui yleislääketieteeseen vuonna 2009 Itä-Suomen yliopistossa.
Lähes koko työura perusterveydenhuollossa
Uransa alkuvaiheessa Viitanen toimi muun muassa tutkijakoulutettavana Kuopion yliopistossa, terveyskeskuslääkärinä Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymässä sekä erikoistuvana lääkärinä KYSissä. Lokakuusta 2003 hän on työskennellyt Kuopion terveyskeskuksessa, nykyisin potilastyönsä lisäksi myös yhtenä koulutusvastuulääkärinä.
Viitanen on toiminut Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman johtoryhmässä ja Monisairas potilas Käypä hoito -suosituksen laatineessa työryhmässä ja on Suomen yleislääketieteen säätiön hallituksen jäsen.
”Lääkäri parhaimmillaan” sai tunnustuksen
Laura Viitasen uraa kuvastaa palkitsemisperustelujen mukaan ylpeys yleislääkärin ammatista ja vahva sitoutuminen potilaiden kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen hoitoon sekä lääketieteen koulutukseen ja lähiohjaukseen. Hänen tapaansa tehdä yleislääkärin työtä sekä toimintaa kouluttajana on kiitelty vuolaasti.
Lääkärikollegojensa mukaan Viitanen on ”erittäin taitava yleislääkäri kaikenlaisten potilaiden hoidossa vauvasta vaariin” ja myös työkaverina ”lääkäri parhaimmillaan”: aina valmis auttamaan, tukemaan ja opettamaan kollegoja – olipa kyseessä jokin koulutuksellinen asia tai esimerkiksi jonkin toimenpiteen tekeminen kuten kierukan asettaminen, kohdun limakalvonäytteen otto tai poskiontelopunktio.
Laura Viitasen vuorovaikutusta potilaiden ja henkilökunnan kanssa on kuvattu arvostavaksi, osaavaksi ja kärsivälliseksi. Vaikka Kuopion terveyskeskuksessa ei ole virallista omalääkärijärjestelmää, monet potilaat pitävät häntä omana lääkärinään ja hakeutuvat mielellään yhä uudelleen hänen vastaanotolleen.
Lääkärikollegat ovat nimittäneet Laura Viitasta yhdeksi Kuopion perusterveydenhuollon kivijalaksi.
Vuoden Lääkäri -tunnustuksen palkitsemisperusteluissa huomioitiin myös se, että Viitanen pitää huolta omasta jaksamisestaan ja on tässäkin mielessä erinomainen esimerkki nuorille lääkäreille. Hän on pitkäjänteisellä ja epäitsekkäällä työllään ansainnut Vuoden lääkäri -palkinnon.
Milloin ja miksi kiinnostuit yleislääketieteestä? Mikä sinua motivoi monipuoliseen työhösi juuri yleislääketieteen parissa?
– Kiinnostuin yleislääketieteestä ensimmäisen pitemmän terveyskeskusjaksoni aikana, kun työskentelin omalääkärin sijaisena Vuorelan terveysasemalla. Nautin edelleen yleislääkärin työn monipuolisuudesta kuten siitä, että perinteisen potilasvastaanoton lisäksi terveyskeskuksessa on mahdollista työskennellä esimerkiksi äitiys- ja seksuaaliterveysneuvolassa. Tämä tuo mukavasti vaihtelua työpäiviin.
– Yleislääkärin työssä minua motivoi ja kannustaa kiinnostus ihmiseen sekä uteliaisuus – koskaan ei pysty tarkasti ennalta tietämään, miten voi olla avuksi tai minkälainen ratkaisematon ongelma on vastaanotolle tulevan ihmisen taustalla.
– Yleislääkäri on elämän perusasioiden äärellä ja tässä ammatissa näkee ihmisen elämän koko kirjon.
Olet kokenut kouluttaja ja lähiohjaaja. Miksi koet tärkeänä oman tietotaitosi jakamisen ja esimerkiksi yhtenä Kuopion terveyskeskuksen koulutusvastuulääkärinä toimimisen?
– Koen tietotaitoni jakamisen velvollisuudekseni. Nuorempia lääkäreitä ohjatessa oppii myös itse ja sen myötä tulee päivitettyä omaakin osaamista.
Mikä on tärkein viestisi yleislääketieteeseen erikoistuville tai sitä harkitseville lääkäreille?
– Yleislääketiede on laaja ja todella monipuolinen sekä erittäin ihmisläheinen ala, jossa on mahdollista hakeutua hyvin monenlaisiin tehtäviin sekä räätälöidä työtään oman mielenkiintonsa mukaan. Suosittelen!
Työtäsi ja työskentelytapaasi sekä vuorovaikutustaitojasi ylistävät niin potilaat kuin lääkärikollegasikin. Miten sinusta on tullut näin hyvä lääkäri?
– Työskentelytavassani heijastuu varmasti perusluonteeni eli jonkinasteinen pedanttisuus ja potilaiden tasavertainen kohtelu – en ole auktoriteetti. Enkä osaa esimerkiksi teititellä vaan sinuttelen kaikkia.
Sote-uudistus mahdollistaa terveydenhuollon kehittämisen ja sen yhtenä tavoitteena on sujuvoittaa entisestään potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa ja hoidon jatkuvuutta. Mihin suuntaan toivoisit Suomen terveydenhuollon menevän? Onko sinulla jotakin viestiä terveydenhuollon resursseista ja rakenteista päättäville tahoille?
– Olen omalääkärijärjestelmän kannattaja. Sen onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että yhdellä lääkärillä on kohtuullinen määrä potilaita.
– Suomessa on puhuttu pitkään tavoitteesta vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Asiassa ei ole kuitenkaan edistytty. Omalääkärijärjestelmä olisi kustannustehokas toimintamalli. Oman kokemukseni perusteella se olisi myös kaikkien, niin potilaiden kuin lääkärienkin etu.
– Potilaat ovat Suomessa nykyisin hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä asioivatko he perusterveydenhuollossa vai työterveyshuollossa. Perusterveydenhuollossa painitaan jatkuvasti riittämättömien resurssien kanssa, mikä näkyy muun muassa hoitoon pääsyn viiveinä.
Suomalainen terveydenhuolto ja lääketieteen perus- ja erikoistumisopetus sekä uran aikana tapahtuva täydennyskoulutus on tunnetusti korkeatasoista. Huolestuttaako sinua jokin niihin liittyvä asia?
– Kyllä. Yksi niistä on lääkärikoulutuksen perusopetuksen ryhmäkoot. Opetusryhmät ovat nykyisin niin suuria, että yksittäisten opiskelijoiden on haasteellista saada riittävästi potilastyöhön valmentavaa käytännön opetusta lääketieteen viimeisten vuosikurssien aikana. Tämä luo painetta sille, että esimerkiksi toimenpiteiden tekemistä joudutaan opettamaan nuorille lääkäreille perusopintojen sijasta yhä enemmän työpaikoilla.
– Toinen huolenaiheeni liittyy lääkärien täydennyskoulutukseen. Jos siihen osallistumista rajoitetaan taloudellisiin syihin vedoten, tämä tulee heijastumaan potilaiden hoidon laatuun.
Mitä harrastat ja miten ”lataat akkujasi”?
– Hurahdin kuusi vuotta sitten harrastamaan CrossFitia ja se on ollut elämäni parhaimpia päätöksiä. CrossFit-salilla työasiat unohtuvat ja kunto kohoaa. Muutos siirtyä kävelylenkkeilijästä CrossFit-harrastajaksi oli aikamoinen!
Mikä on ollut urasi tähtihetki?
– Akateemisessa mielessä toki aikoinaan väitöstilaisuus, mutta tämä yllättävä Vuoden Lääkäri -palkinto tuntuu erityisen merkitykselliseltä, koska se myönnettiin minulle työkavereideni ehdotuksesta. Kun sain tiedon tästä tunnustuksesta, tunsin valtavaa nöyryyttä ja kiitollisuutta sekä lääkärikollegoilleni että Pohjois-Savon Lääkäriyhdistykselle.
