Vaikka tekoälyn käyttäminen voi keskimääräisesti parantaa opiskelijan suoriutumista, merkittävämpää kuitenkin on se, miten opiskelija tekoälyä käyttää. Jos tekoälyä käytetään opinnoissa mekaanisesti, voivat tulokset olla jopa keskimääräistä huonompia kuin niiden opiskelijoiden arvosanat, jotka eivät käytä tekoälyä. Jos sen sijaan tekoälyä käytetään palautteen ja puuttuvien näkökulmien etsimiseen, voivat tulokset olla merkittävästi parempia kuin muilla tekoälyn käyttötavoilla.
Tämä selvisi Outi Hakolan, Jari Kukkosen ja Teemu Valtosen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten opiskelijat käyttävät tekoälyä opinnoissaan ja onko tekoälyn käyttötavoilla merkitystä.
Tutkimuksessa tekoälylle löydettiin kolme erilaista käyttötapaa.
- Tekoälyn mekaanisessa käytössä tekoälylle ulkoistetaan tehtäviä ja tekoälyn tuottamia vastauksia hyödynnetään ilman merkittävää omaa pohdintaa tai muokkausta.
- Ideoiva käyttö taas tarkoittaa, että tekoälyä käytetään tuottamaan ideoita ja näkökulmia tehtävään. Ideoiva käyttö tuottaa mekaanista käyttöä parempia oppimistuloksia, mutta usein opiskelija luottaa kuitenkin liiaksi siihen, että tekoälyn antamat ideat ovat sellaisenaan hyviä.
- Reflektoivaksi käytöksi kutsutaan tapaa, jossa opiskelija ensin tuottaa itse sisällön ja pyytää tekoälyltä sen jälkeen sisältöön palautetta tai nostamaan esille puuttuvia näkökulmia. Tällöin opiskelija hyödyntää omaa asiantuntemustaan ja osaamistaan, ja tekoälystä tulee enemmänkin tapa tukea oman osaamisen kasvua ja oppimista. Tämä näkyy suoraan myös opiskelijoiden saamissa arvosanoissa eli tällä tavoin tekoälyä käyttävät opiskelijat saavat parhaita arvosanoja sekä suhteessa niihin, jotka käyttävät tekoälyä että niihin, jotka eivät käytä tekoälyä.
– Olisikin tärkeää opettaa opiskelijoille, miten tekoälyä voi käyttää tehokkaasti ja tavoitteellisesti niin, että sillä ei korvata omaa tekemistä tai ajattelua, vaan se saadaan hyödylliseksi osaksi omaa oppimista ja asiantuntemusta, sanoo apulaisprofessori Outi Hakola.
Tekoälyn käyttö itsessään ei siten ole hyvä tai huono asia, vaan kyse on sen mielekkäästä käytöstä.
– Tutkimustulosten perusteella pidämme reflektoivaa käyttötapaa yhtenä mahdollisena tienä kohti sekä vastuullista että opiskelijan suoriutumista tukevaa tekoälykäyttötapaa.
Hakolan mukaan julkisissa keskusteluissa tunnutaan usein oletettavan, että kun opiskelijat käyttävät tekoälyä, he käyttävät sitä vain yhdellä tavalla. Myös aiemmat tutkimukset aiheesta ovat keskittyneet lähinnä siihen, miten hyvin tekoäly pärjää tehtävien tekemisessä.
– Tämä on turhan yksioikoinen näkemys monipolvisesta asiasta.
Tutkimusaineistona käytettiin vuosien 2023 ja 2024 aikana kerättyjä kotitenttejä, joissa opiskelijat saivat käyttää tekoälyä tentin tekemisessä, kunhan ilmoittivat sen käytöstä. Yhteensä opiskelijoita oli 891, joista 159 ilmoitti käyttäneensä tekoälyä.
– Jo pelkästään tämän tutkimuksen aikana tekoälysovellukset lisääntyivät ja tietoisuus niistä kasvoi. Kyse on siis juuri siitä ajasta, kun tekoälyn käyttö vähitellen rantautui osaksi yliopistotoimintoja.
Hakolan mukaan olisikin mielenkiintoista tutkia esimerkiksi noin viiden vuoden kuluttua, miten tekoäly lopulta vakiintuu osaksi opiskelua.
Artikkelin tiedot:
Outi Hakola, Jari Kukkonen, Teemu Valtonen, Self-regulated approaches to students’ generative AI use in higher education, Computers in Human Behavior Reports, Volume 24, 2026, 101340, ISSN 2451-9588, https://doi.org/10.1016/j.chbr.2026.101340.
