Myytti seksuaalisesti vapaasta kommuunielämästä elää sitkeästi, mutta todellisuus on tutkimuksen perusteella jotain muuta.
Nykyisessä yhteisöasumisessa on hyvin kaukainen ajatus, että siellä olisi todella vapaita seksisuhteita kämppisten välillä, tutkijatohtori Anna Heinonen painottaa.
Heinonen tutkii Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa seksuaalisuutta ja sukupuolta suomalaisissa kommuuneissa. Hän on tutkimuksissaan havainnut, että kommuunissa asuvilla on toisinaan tarve painottaa, ettei asumismuotoon ja sen valintaan liity mitään seksuaalista.
– Kommuunissa asuvat ovat tietoisia siitä, että ajatus seksuaalisesti vapaista kommuuneista elää vahvana, ja he haluavat tuoda esiin, ettei näin ole.
Tutkimuksen alustavien havaintojen perusteella seksuaalisuus on osa kommuunisuhteita siinä missä muutkin kodin piirissä toteutetut asiat ja siitä voidaan toisinaan puhua avoimestikin. Silti seksuaalisuuteen voi yhteisessä kodissa liittyä jännitteitä.
– Seksuaalisuus on ristiriitainen aihe. Vaikka nykypäivänä ajatellaan, että seksi on normaalia, ja se on ihmiselle hyväksi, emme pysty edelleenkään olemaan sen suhteen kovin avoimia. Pitkään eläneet seksiä koskevat tabut vaikuttavat ihmisiin edelleen, myös kommuuneissa.
Pitkään eläneet seksiä koskevat tabut vaikuttavat ihmisiin edelleen, myös kommuuneissa.
Anna Heinonen
Tutkijatohtori
Kehollinen tieto on kommuunissa aina läsnä
Heinonen on aiemmin tutkinut intiimiyttä suomalaisten kommuunien ja kimppakämppien ystävyys- ja kämppissuhteissa. Uudessa tutkimuksessaan hän halusi kääntää katseen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen, koska aihetta on tutkittu vähän.
– Aiemmassa tutkimuksessa on ollut ajatus, että ei-normatiivinen seksuaalisuus tai sukupuoli on avannut mahdollisuuksia elää kokeilevissa ja epätyypillisissä suhdejärjestelyissä. Itse halusin kääntää kysymyksen päälaelleen ja tutkia, vaikuttaako epätyypillinen asumismuoto sukupuoleen ja seksuaalisuuteen.
Heinonen etsi kyselytutkimukseen haastateltavia sosiaalisen median yhteisöllisen asumisen kanavilta. Kyselyyn vastasi anonyymisti yli 120 kommuunissa asuvaa suomalaista.
– Koti on hyvin intiimi paikka, jossa tiedät asuinkumppaneistasi hyvin paljon kehollisuuteen liittyviä asioita, kuten vessa- ja suihkurutiinit. Tiiviin yhdessä asumisen myötä myös seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovatkin väistämättä läsnä kämppissuhteissa.
Tämä on Heinosen mukaan ristiriidassa sen kanssa, että kommuuneissa asuvat ajattelevat suhteiden olevan ei-seksuaalisia.
Parisuhde rikkoo kommuunin ryhmädynamiikan
Erilaiset asumisen äänet ovat yksi kommuuniasukkaiden arkiseen elämään vaikuttava intiimi tekijä. Jotkut kyselyyn vastanneet kertoivat, että tietoisuus seinän takana asuvista kämppiksistä on saanut heidät muokkaamaan omia seksitapojaan.
– Seksiä esimerkiksi harrastetaan todella hiljaa tai sitten sitä harrastetaan muualla asuvan kumppanin luona. Seinien läpi kantautuvat seksiäänet ovat asia, joka on monelle tuttu myös naapurisuhteista. Kommuunissa kämppikset ovat kuitenkin paljon lähempänä ja heidät pitää kohdata intiimin hetken jälkeen tietoisena siitä, että äänet ovat kantautuneet seinien läpi.
Mutta mitä tapahtuu silloin, jos kommuunissa asuva ihastuu kämppäkaveriin ja aloittaa parisuhteen?
– Tutkimukseen osallistuneet suhtautuivat varauksella kämppisten keskinäisiin parisuhteisiin. Yhdessä asuvan ryhmän toiminta perustuu usein siihen, että kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia ja kaikilla on samanvertainen suhde toisiinsa. Seurusteleva pariskunta voi häiritä tätä tasavertaisuuden oletusta, kun pariskunnat erottautuvat muusta porukasta viettämällä aikaa kahdestaan tai erilaisten hellyydenosoitusten kautta.
Heinonen muistuttaa, että perinteisemmissä suhdejärjestelyissä ihmisillä on selkeämmät rooliodotukset toistensa suhteen. Kommuuneissa asioista neuvotellaan ja sovitaan tilannekohtaisesti.
– Mitään valmista mallia ei ole olemassa, vaan paljon on kiinni siitä, millaisia ihmisiä kommuuneissa asuu, miten he tulevat toimeen ja pystyvät neuvottelemaan asioista.
Jaettua arkea ja ei-seksuaalista läheisyyttä
Yksi Heinosen tutkimuksen näkökulma on seksuaalisuus itseymmärryksenä tai identiteettinä. Haastatteluissa erottuu ryhmä ihmisiä, joille kommuunissa asuminen on laajentanut käsitystä omasta seksuaalisuudesta.
– He ovat rohkaistuneet kokeilemaan erilaisia asioita tai tuntemaan uudenlaisia tunteita.
Toisaalta osalle kommuuneissa asuvista yhteisöllinen asuminen on tuonut elämään yhteistä jaettua arkea ja ei-seksuaalista läheisyyttä. He kokevat, että ovat löytäneet kommuunista uudenlaisen perheen ja vapautuneet parisuhteen löytämisen pakosta.
Anna Heinonen on tutkimuksissaan havainnut, että kommuuni kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä, jotka ovat tietoisesti valinneet asumismuotonsa.
– 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että kommuuniasuminen oli heille tietoinen valinta, eikä esimerkiksi taloudellisen pakon sanelemaa. Motivaatio juuri yhteisöasumiseen oli tutkimukseen osallistuneilla voimakasta, vaikka samaan aikaan he voivat saada siitä jonkinlaista taloudellista hyötyä esimerkiksi alhaisempina vuokrakustannuksina.
Tyypillisimpiä kommuuniasujia ovat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset, mutta merkkejä yhteisöasumisen suosion lisääntymisestä on myös varttuneemmissa ikäryhmissä. Päälle kolmikymppisistä yhteisöasujista moni kuitenkin alkaa pohtia, ettei moni muu samanikäinen enää asu kommuunissa.
– Tutkimusaineistossani näkyy, että 35 vuotta on sellainen yhteiskunnallinen vedenjakaja, nuoruus viimeistään päättyy ja paine samanikäisten kanssa jaettuun sosiaaliseen elämänvaiheeseen kasvaa. Osin tämä liittyy keskiluokkaisen elämän taloudellisiin hyveisiin.
Kommuuniasuminen tekee näkyväksi sukupuolirooleja
Jatkossa Heinonen pureutuu tutkimuksessaan myös sukupuoleen. Kiinnostavaa on, jakautuvatko esimerkiksi kotityöt kommuuneissakin perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti. Tätä on tutkittu vähän, mutta 80-luvulla tehdyssä sosiologisessa tutkimuksessa havaittiin, että perinteiset sukupuolittuneet roolit elävät sitkeästi myös kommuuneissa.
– Syynä perinteisiin malleihin ei siis ole ydinperhemuoto, vaan syvemmät sukupuolittuneet rakenteet. Kommuunisuhteita tarkastelemalla näitä asioita on mahdollista tehdä näkyviksi. Toisaalta kommuuneissa on käytössä monia tasa-arvoisuutta luovia käytäntöjä, kuten siivousvuorot.
