Sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani itäsuomalaisten nuorten arkikäsityksiä yhteiskuntaluokasta. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten nuoret rakentavat käsityksiään yhteiskunnallisista rajanteoista ja mahdollisuuksien tasa-arvosta, sekä omasta toimijuudestaan ja identiteetistään yhteiskunnassa, jossa tasa-arvon ihanteet ja yksilön vastuuta korostava ajattelu vaikuttavat rinnakkain. Nuorten käsitysten tarkastelu tekee näkyväksi, miten tämä yhteiskunnan kulttuuris-ideologinen jännite kytkeytyy nuorten yhteiskuntaluokkaan liittämiin merkityksenantoihin sekä siihen, miten ne muovaavat heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään itsestä ja toisista. Aiempi tutkimus on osoittanut, että luokkataustat vaikuttavat nuorten elinolosuhteisiin, koulutuspolkuihin ja mahdollisuuksiin. Nuorten omien luokkakäsitysten tutkiminen auttaa ymmärtämään, miten näitä eroja tunnistetaan, tulkitaan ja perustellaan. Tämä on tärkeää aikana, jolloin keskustelu nuorten yhdenvertaisista mahdollisuuksista on yhä ajankohtaisempaa.
Tutkimuksessa kerätty tutkimusaineisto on ainutlaatuinen, sillä vastaajat olivat nuoria, jotka kuuluivat ensimmäiseen 1990-luvun rakennemuutosten jälkeisessä Suomessa kasvaneeseen sukupolveen. Tuolloin vahvasti hyvinvointivaltiomalliin nojaavaa ajattelua alkoi haastaa aiempaa individualistisempi, yksilön vastuuta korostava kilpailuyhteiskunnan ihanne. Vaikka aineisto koostui itäsuomalaisten nuorten vastauksista, se tarjoaa näkökulman koko yhteiskuntaa koskettaneeseen kulttuuris-ideologiseen murrokseen, nuorten luokkakäsitysten heijastaessa yhteiskunnan muuttunutta suhtautumista eriarvoisuuteen. Koska tutkimus perustuu tiettynä ajankohtana kerättyyn paikalliseen aineistoon, sen tuloksia on tarkasteltava oman ajallisen ja paikallisen kontekstinsa valossa. Siten tutkimus tarjoaa näkökulman ennen kaikkea juuri kyseisessä ajassa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa kasvaneiden nuorten luokkakäsityksiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Nuorten arkikäsitykset yhteiskuntaluokasta olivat moninaisia ja dynaamisia. Nuoret tunnistivat luokkaperusteista eriarvoisuutta moninaisten risteävien eriarvoisuuksien kautta. Samaan aikaan ajatus yksilön vastuusta ja yhtenäisistä mahdollisuuksista tavoitella parempaa elämää eli vahvana. Nuoret olivatkin taipuvaisia ajattelemaan Suomea ”reilun epätasa-arvon” yhteiskuntana, jossa yksilön ahkeruus ja oikeat valinnat tasoittavat elämän lähtökohtien eroja. Lisäksi luokkaidentiteettejä rakennettiin tilannesidonnaisesti neuvotellen erottautumalla vastakkaisesta luokasta tai etäännyttämällä oman luokkataustan kielteisiksi koetuista piirteistä. Näissä neuvotteluissa rakennettiin kunniallista ja arvokasta identiteettiä.
Edellä kuvatut tulokset yhdessä osoittavat, että vaikka yhteiskuntaluokasta puhutaan nyky-Suomessa vähän, se on nuorille merkityksellinen mutta monitulkintainen ilmiö. Tulokset osoittavat myös, että nuorten luokkakäsityksiä ei voi ymmärtää irrallaan yhteiskunnan tasa-arvoihanteiden ja yksilön vastuuta korostavan meritokraattisen ajattelun välisestä jännitteestä.
Tulosten perusteella kehitin uuden teoreettisen lähestymistavan yhteiskuntaluokan hiljaiseen dynamiikkaan. Sen mukaan yhteiskuntaluokkaa tulisi tarkastella samanaikaisesti kulttuuris-ideologisesti juurtuneena ja vaimennettuna ilmiönä, joka on yhtä aikaa läsnä ja näkymätön. Tutkimus syventää ymmärrystä yhteiskuntaluokasta pohjoismaisena ilmiönä ja avaa uusia suuntia kulttuuriselle luokkatutkimukselle.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokset auttavat nuorten parissa toimivia tunnistamaan merkityksiä, joita nuoret liittävät luokkataustaansa. Niiden tiedostaminen on tärkeää, sillä ne voivat vaikuttaa siihen, mitä nuoret kokevat elämässään mahdolliseksi esimerkiksi koulutusvalintoja tehdessään. Tulokset tuovat näkyväksi myös luokkaperusteisen eriarvoisuuden kokemusten taustalla olevia, nuorten arjessa usein huomaamatta jääviä tekijöitä. Tutkimus osoitti esimerkiksi, että osa nuorista pyrki etäännyttämään itseään omaan luokkataustaansa liitetyistä mielikuvista ja ominaisuuksista ylläpitääkseen arvokasta käsitystä itsestään. Tämä viittaa siihen, että luokkatausta on merkityksellinen osa nuorten minäkuvaa ja että siihen voi liittyä huonommuuden tai ulkopuolisuuden kokemuksia. Näiden kokemusten tunnistaminen ja tunnustaminen auttaa kehittämään nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tukevia käytäntöjä. Siten tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti koulutuksen, nuorisotyön ja ohjauspalveluiden kehittämisessä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni aineisto koostui kyselyaineistosta (N = 532), sananassosiaatioaineistoista (N = 519 ja N = 254) sekä avoimen kysymyksen vastauksista (N = 56). Keräsin aineiston verkkolomakkeella Kuopion seutukunnan oppilaitosten kautta syksyllä 2015. Tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat vuosina 1990–2000 syntyneitä ja vastaushetkellä 15–25-vuotiaita. He opiskelivat peruskoulun yhdeksännellä luokalla, ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa tai korkeakoulussa.
Tutkimuksessa hyödynsin nuorisolähtöistä monimenetelmällistä tutkimusasetelmaa, jossa yhdistettiin määrällisiä ja laadullisia analyysimenetelmiä. Aineistoa analysoitiin muun muassa klusterianalyysin, faktorianalyysin, sisällönanalyysin, temaattisen analyysin sekä kriittisen diskursiivisen psykologian avulla. Menetelmien yhdistäminen mahdollisti sekä nuorten luokkakäsitysten yleisten piirteiden tunnistamisen että sen tarkastelun, miten nuoret itse rakentavat ja merkityksellistävät yhteiskuntaluokkaa omassa arjessaan.
YTM Katja Lötjösen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja A quiet dynamics approach to social class – Lay perceptions of social class among Finnish young people tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii yliopistotutkija, dosentti Päivi Berg Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Jari Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Katja Lötjönen, katja.lotjonen(at)uef.fi
