Ympäristö- ja biotieteiden laitos - Uutiset

Suomalaisten järvien pitkäaikaisseuranta osoittaa syksyisten sääolosuhteiden vaikutuksen järvien talvenaikaisiin lämpötiloihin.

Itä-Suomen yliopiston eNaBlS-hanke ja Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen Priodiversity LIFE -hanke laativat Pohjois-Savon luontotoimijoiden verkoston kanssa luontopolitiikkasuosituksen alueen päättäjille.

Uusi tutkimus osoittaa, että kulotuksen ja säästöpuiden yhdistäminen voi tehostaa puuston luontaista uudistumista metsänhakkuiden jälkeen.

Saimaannorppa valittiin viime vuonna Etelä-Savon maakuntaeläimeksi. Maakunnan oma nimikkonorppa on Pihlajavedellä asuva ’’Hilima’’, joka järjesti kevään tuplayllätyksen synnyttämällä kaksoskuutit. Sekä emo että kuutit voivat hyvin oikukkaasta keväästä huolimatta.

Hengityssäätiön hallitus sekä Kerttu ja Kalle Viikin rahaston hoitokunta ovat julkistaneet kevään 2026 apurahojen saajat.

FM Marko Ylönen tutki ydinpolttoainekierron eri vaiheissa mahdollisesti vapautuvien metallien ja näiden radioaktiivisten isotooppien jakautumista ympäristössä veden ja sedimentin välillä.

Vesialueiden pohjasedimentti toimii arkistona kaikelle ihmistoiminnalle. Se on ravinteiden, mutta myös haitta-aineiden varasto, joka voi muuttua päästölähteeksi.

FL Kati Räsäsen väitöstyössä julkaistiin ensimmäistä kertaa kattavasti tietoja kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja ympäristövaikutuksista.

Kohonnut lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus voivat muuttaa sitä, miten heinien siitepöly vaikuttaa ihmisen nenän epiteelin toimintaan solutasolla.

Itä-Suomen yliopiston akvaattisen ekologian tutkimusryhmän tuore tutkimus selvitti, miten nanomuovit ja niiden pintavaraus vaikuttavat kalojen lisääntymisbiologiaan.