Kielikeskus

Hankkeen tavoitteena on kehittää kielikeskusopettajien ohjausosaamista sekä rakentaa opiskelijoille uutta matalan kynnyksen henkilökohtaista tuki- ja ohjauspalvelua kieli- ja viestintäopintoihin. Tuki- ja ohjauspalvelua pilotoitiin keväällä 2023. Jotta voimme kehittää toimintaa opiskelijoiden kokemusten ja tarpeiden pohjalta, toteutimme Ohjaus ja tuki kielikeskusopetuksessa -opiskelijakyselyn syksyllä 2022. Teemme hankkeessa yhteistyötä Joensuussa toimivan JOSEn (Joensuun seudun erilaiset oppijat ry) kanssa, koska heillä on jo asiantuntemusta yliopisto-opiskelijoiden ohjaamisesta ja tukemisesta.

Opiskelijoiden ohjaus kieli- ja viestintäopinnoissa -hanke on osa Itä-Suomen yliopiston Kaikki ohjaavat -hanketta, jota toteuttaa Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutus, ja jonka järjestelyissä on mukana Itä-Suomen yliopiston koulutuspalvelut.

Kielikeskukselta mukana hankkeessa ovat Noora Kaukola, Maija Mustonen, Satu Reinikainen ja Marko Tikkanen. Heidän Koppari-toiminnasta lisää täällä (vaati uef-kirjautumisen).

Lue lisää Kaikki ohjaavat -hankkeesta.

Silta suomesta Suomeen -hankkeen tavoitteena on edistää S2-taustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia edetä joustavasti ja esteettömästi yliopisto-opinnoissaan. Tällä hetkellä suomi toisena kielenä -opetus päättyy noin B1-tasolle, mikä on nähty riittämättömäksi akateemisissa opinnoissa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvilla opiskelijoilla on ollut vaikeuksia suorittaa opintojaan suomeksi. Myös kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän jatkuva kasvu lisää tarvetta kehittää suomen kielen opetusta.

Hankkeessa selvitetään opiskelijoiden,  opettajien ja tiedekuntien näkemyksiä suomen kielen opetuksen kehittämistarpeista kyselyin ja haastatteluin. Hankkeen tavoitteena on sekä laajentaa S2-opetustarjontaa että tuottaa akateemisia tekstitaitoja tukevaa itseopiskelumateriaalia. Hankkeen materiaaleja pilotoidaan syyslukukaudella 2023. Hanke toteutetaan yliopiston strategisella rahoituksella vuonna 2023. ​​​​​​​

Kielikeskukselta mukana hankkeessa ovat Elina Heimala, Tapio Hokkanen ja Inga Suoniemi.

Kielikeskus toteutti keväällä 2021 suomen kielen alkeiskurssin osana laajempaa Young Universities for the Future of Europe -yhteistyötä (YUFE). Kevään 2021 pilottitoteutuksessa pääpaino oli opiskelijoiden itsenäisessä ja joustavassa asynkronisessa työskentelyssä, jota täydennettiin viikoittaisella verkkovälitteisellä kyselytunnilla, viikkohaasteille ja välittömän palautteen tehtävillä. Kurssin materiaali on avoimesti jaossa Google Sites -pohjaisella sivustolla. Tarinallisessa itseopiskelumateriaalissa korostuvat arjen kohtaamiset ja työelämänäkökulma. Kurssi on ollut tarjolla YUFE-verkoston opiskelijoille myös keväällä 2022 ja 2023. Kurssi tulee tarjolle myös keväälle 2024.

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuvat Katri Niemi ja Tapio Hokkanen

Hankkeessa suunniteltiin itsenäisesti suoritettava ruotsin kielen kertauskurssi DigiCampus-ympäristöön. Kurssi on avoin kaikille korkeakouluopiskelijoille ja sen tavoitteena on antaa opiskelijalle paremmat valmiudet suoriutua oman korkeakoulun ruotsin kielen opintojaksosta. Lisäksi kurssi auttaa kehittämään itseopiskeluvalmiuksia.

Kertauskurssilla on hyödynnetty DIGIJOUJOU-hankkeessa tuotettuja aineistoja ja materiaaleja. Kertauskurssin suunnitteluun myönnettiin kehittämisrahaa keväällä 2020 ja kurssia pilotoitiin syksyllä 2020. Kurssi järjestetään jatkossa kaksi kertaa lukuvuodessa.

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuvat Salla-Mari Kakkonen ja Noora Kaukola

• Tutustu DIGIJOUJOU-hankkeen blogiin ja verkkosivuihin.

Hankkeessa uudistettiin kielikeskuksen AHOT-näyttökoejärjestelmää englannin kielessä digitalisaation ja sähköisen tenttijärjestelmän avulla entistä joustavampaan ja tehokkaampaan suuntaan osana DigiCampus-teemaa. Näyttökokeiden kehittäminen EXAM-järjestelmän kautta mahdollistaa opetusresurssien tehostamisen ja lisääntyvän jouston opiskelijoiden suuntaan, kun kerran lukukaudessa järjestettävä näyttökoe muuttuukin pääosin aikaan ja paikkaan sitoutumattomaksi suoritustavaksi. Hankkeeseen myönnettiin oppimisympäristöjen kehittämisrahaa syyslukukaudelle 2019.

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuvat Annemari Heinonen ja Satu Tuomainen.

Flipped Learning -hankkeen tavoitteena on tutkimusperustaisesti kehittää yliopistoissa opetusta antavien henkilöiden digipedagogisia taitoja, tarjoten heille paremmat valmiudet opiskelijalähtöisten ja oppijakeskeisten opetusmenetelmien hyödyntämiseen sekä edistäen näin opiskelijoiden opiskelu- ja työelämätaitoja. Hankkeessa käytetään sekä käänteisen opetuksen (Flipped Classroom) että käänteisen oppimisen (Flipped Learning) lähestymistapoja.

Flipparit 1.0 -hankkeessa mukana kielikeskuksesta Sinikka Kettunen.

Flipparit 2.0 -hankeessa mukana kielikeskuksesta Susanna Kohonen.

Tutustu flippaukseen tarkemmin.

Englannin ja ruotsin kielen kursseja integroidaan oikeustieteen laitoksen kursseihin hankkeessa ”Integroimalla paremmaksi”. Hankkeeseen myönnettiin Flipped Classroom/Learning -kehittämis-rahoitusta lukuvuodelle 2018–2019. Projektissa tarjottiin opiskelijoille oikeustieteiden kurssien sisältöjä integroituina englannin ja ruotsin kielikursseihin sekä opetuksessa hyödyntämään Flipped Classroom -menetelmää eli käänteistä opetusta.

Oikeustieteiden kieliopintojen integrointiin osallistuvat Sinikka Kettunen (ruotsi) ja Susanna Kohonen (englanti) ja Jonna Kosonen (oikeustiede).

Lue lisää Integroimalla paremmaksi -hankkeesta.

• Kosonen, J.; Kohonen, S. ja Kettunen, S. 2021: Kehittävä arviointi kielten ja oikeustieteen intergrointihankkeessa: Kehitysriihi voimaannuttavana työmuotona. Yliopistopedagogiikka 2/2021. Linkki julkaisuun (avautuu uuteen ikkunaan).

Kasvatustieteiden puheviestinnän simulaatio-opetuksen kehittämishankkeessa kasvatustieteiden opiskelijat käsikirjoittivat, toteuttivat ja videoivat kasvatustieteiden asiantuntijoiden työn keskeisiä vuorovaikutustilanteita. Simulaatio on opetus- ja oppimismenetelmä, jossa jäljitellään todenmukaisia tilanteita, tapahtumia tai toimintaa. Vuorovaikutustilanteet tuotettiin syyslukukaudella 2021 kasvatustieteiden puheviestinnän kursseilla. Tulevina lukuvuosina videoita on tarkoitus hyödyntää kasvatustieteiden puheviestinnän opetuksessa, ja puheviestinnän simulaatio-opetusta on tarkoitus kehittää myös muiden Joensuun kampuksen tieteenalojen puheviestinnän (nyk. vuorovaikutusosaaminen) opetuksessa. Simulaatio-opetuksen kehittämishanke tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua työn keskeisiin vuorovaikutustilanteisiin ja harjoitella niissä toimimista jo opiskeluaikana. Hankkeen myötä jatkumo normaalikoulun opetusharjoitteluun ja työssäoppimiseen syvenee. Simulaatio-opetusta on kehitetty ja toteutettu kielikeskuksessa Kuopion kampuksella 2000-luvun alusta alkaen erityisesti sosiaali- ja terveysalojen puheviestinnän opetuksessa.

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuvat Marja-Leena Hyvärinen, Päivi Kammonen, Sanna Karvinen ja Esteri Savolainen

Kurssien tavoitteena on tukea pro gradu -tutkielman tai rästiin jääneiden oppimistehtävien kirjoittamisessa eteenpäin. Kurssitoteutukseen kuuluu kahdeksan etätapaamista ja henkilökohtainen tunnin tekstiohjaus, kurssilla on mukana 12 opiskelijaa. Pilottitoteutukset olivat syksyllä 2020, keväällä 2021 alkoi toinen kierros. Tavoitteena on vakiinnuttaa tukikurssit osaksi lukukausittaista opetustarjontaa. Lisätietoja opetuksesta vastaavilta: opintopsykologi Katri Ruth ja suomen kielen yliopistonlehtori Petri Jääskeläinen.

Kielikeskuksesta hankkeessa mukana ollut Petri Jääskeläinen.

Hankkeessa kehitettiin korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa yhdistelemällä ja uutta kehittämällä sekä valtakunnallisena että alueellisena yhteistyönä. Tarjonta koostuu digipedagogiikan mukaisesti rakennetuista oppimispoluista A1-tasolta C1-tasolle, ja se on avointa valtakunnallisena tai alueellisena yhteistyönä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin opiskelijan itsearviointityökalu sekä verkostoja yhteistyölle valtakunnan tasolla tukemaan opettajien pedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuuden kehittymistä. KiVAKO oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke (2018-2021).

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuivat Irene Hall ja Noora Kaukola.

Lue lisää KiVAKO-hankkeesta. KiVANET-yhteistyöverkosto on tulos KiVAKO-hankkeesta. KiVANET-verkostoon kuuluvien korkeakoulujen opiskelijat voivat opiskella maksuttomasti tarjonnassa olevia vapaavalintaisia kieliopintoja. Lue lisää täältä.

Kielikeskus oli mukana Euroopan unionin rahoittamassa kolmivuotisessa projektissa Language Learning in the Age of Mobility (LLOM). Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kielenoppimisen mobiilisovellus. Prototyyppiä varten laadittiin oppimateriaalia seitsemästä kielestä: englanti, espanja, kreikka, portugali, puola, ranska ja suomi.

Oppimateriaali nojaa tehtäväperusteiseen kielenoppimiseen ja pelillisyyteen. Aineiston laatimisessa ja kokoamisessa sekä alustan testaamisessa hyödynnettiin joukkoistamisen periaatteita, ja mukaan aktivoidaan opettajien lisäksi opettajaopiskelijoita ja kielenoppijoita.

Projektia koordinoi University Paris 1 Pantheon-Sorbonne. Hanke päättyi syksyllä 2021.

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuvat Tapio Hokkanen ja Lauri Tolkki

Hankkeen esittely European University Foundation -sivulla: LLOM/EUF

Kielikeskuksen puheviestinnän (nyk. vuorovaikutusosaaminen) yliopistonlehtori Marja-Leena Hyvärinen osallistui vuoden 2020 moniammatilliseen suursimulaation suunnitteluun ja toteutukseen. Simulaatio on opetus- ja oppimismenetelmä, jossa jäljitellään todenmukaisia tilanteita, tapahtumia tai toimintaa. Vuonna 2020 suursimulaatio toteutettiin ensimmäistä kertaa etänä. Keskeisiä teemoja olivat vaikean asian puheeksi ottaminen ja moniammatillinen yhteistyö tulevaisuuden Sote-keskuksessa. Parhaimmillaan suursimulaatioharjoitukseen osallistui verkon välityksellä yli 400 opiskelijaa ja sote-alojen ammattilaista.

Lue UEFin uutisjulkaisut suursimulaatiosta:

• Moniammatillinen suursimulaatio järjestetään ensimmäistä kertaa etänä 
• Suursimulaatio edistää moniammatillista oppimista sosiaalia- ja terveysalalla 

Teologian ja ruotsin kielen opintojen integrointihankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, jossa yliopistotutkintoon kuuluvat ruotsin kielen opinnot kytkeytyvät suoraan oman tieteenalan opintojaksoon. Teologian opiskelijoille suunnattu, tutkintoon kuuluva ruotsin kielen opintojakso pilotoitiin keväällä 2018. Pilotissa yliopistotutkintoon kuuluva ruotsin kielen opintojakso ja Nordisk teologi -luentosarja yhdistettiin. Luentosarjasta vastasivat Lauri Thurén ja Esko Ryökäs. Kielikeskukselta hankkeesta vastasi Päivi Kammonen. Toiminta jatkuu edelleen teologian osaston Lotta Valveen ja ruotsinopettaja Maarit Turusen yhteistyönä.​​​​​​​​​​​​​​

Lue myös HBL:n uutinen hankkeesta.

Pakohuonepelin Pakoruotsi ideana on kehittää ryhmätyötaitoja ja oppia sekä soveltaa ruotsia tehtävien ratkaisussa.  Pakoruotsi-hanke toteutettiin yhdessä Soveltavan kasvatustieteen osaston Ville Tahvanaisen kanssa. Peliä voi pelata UEF:n Sm4rt LOC -pakohuonelaboratoriossa, tavallisessa opetustilassa tai sähköisesti. Pakohuonepeliä voi soveltaa ruotsin kertauskurssin lisäksi alakohtaisille tutkintokursseille.

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuivat Satu Reinikainen ja Maarit Turunen.

• Maaritin, Satun ja Villen vinkit pakohuoneen rakentamiseen: Pakohuone: Allt mellan himmel och jord! (julkaistu 3.5.2021)
• UEFin uutisjulkaisu: Itä-Suomen yliopisto panostaa opetuksen kehittämiseen (julkaistu 11.12.2020)
• Sm4rt LOC -pakohuonelaboratorio: https://sites.uef.fi/sm4rtloc/

Kielikeskus oli mukana steinerpedagogisten varhaiskasvattajien täydennyskoulutushankkeessa. Snellman-korkeakoulusta ennen vuotta 2019 valmistuneet steinerpedagogiset varhaiskasvattajat suorittavat 30 opintopisteen täydentävät opinnot saavuttaakseen uudessa Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) vaaditun pätevyyden.

Opinnot toteutetaan kahdessa erässä ja niihin kuuluu 6 op kieli- ja viestintäopintoja, joista ruotsia 3 op ja englantia 3 op. Kielikeskukselta mukana ovat ruotsin yliopisto-opettaja Riikka Halonen ja englannin yliopisto-opettaja Mira Häkkinen. Ensimmäiset opiskelijat suorittivat opinnot lukuvuonna 2019–2020 ja toinen erä 2020–2021. Itä-Suomen yliopisto järjesti opetuksen professori Nina Sajaniemen johdolla ja hankkeen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Täydennyskoulutushankkeen koordinaattorina toimi Elisa Helin.

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuvat Riikka Halonen ja Mira Häkkinen

YTYÄ-hankkeessa kielikeskus ja farmasian laitos toteuttavat videomuotoista tietoainesta ryhmäviestinnästä. Hankkeen aikana tuotettiin kaksi videosarjaa: opiskelijoille ryhmässä työskentelyn ja opettajille ryhmätyöskentelyn ohjaamisen tueksi. Tavoitteena oli parantaa opiskelukykyä, hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä ryhmätilanteissa sekä tarjota erilaisille oppijoille erilaisia opetusmenetelmiä. Hyvät ryhmä- ja yhteistyötaidot edesauttavat valmistumista tavoiteajassa ja siirtymistä työelämään. Hankkeelle myönnettiin ohjauksen kannustinrahaa 2019. Kielikeskukselta mukana oli puheviestinnän yliopistonlehtori Marja-Leena Hyvärinen ja farmasian laitokselta Krista Laine, Piia Siitonen ja Tarja Toropainen.

Kielikeskuksesta hankkeeseen osallistuu Marja-Leena Hyvärinen