Hankkeen tuloksena kehitettiin uusi toimintamalli, jolla edistetään potilaiden osallistumista tieteellisiin tutkimuksiin sekä sujuvoitetaan tutkimusrekrytointia osana terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Kehittämiseen osallistui sekä vapaaehtoisia potilasedustajia että ammattilaisia ja sitä fasilitoivat yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikkö ja Novartis. Toimintamallia testataan ja jatkokehitetään vuoden 2026 aikana.
Potilaalle tietoa tutkimuksesta jo ennen vastaanotolle tuloa
Hankkeen liikkeellepaneva voima oli Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön ja Novartiksen yhteinen kiinnostus asiakaslähtöiseen ajatteluun ja osallistamiseen. Tieteellisessä tutkimuksessa potilaiden osallistuminen esimerkiksi tutkimuskysymyksen, menetelmien ja tutkimusviestinnän suunnitteluun voi parantaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Terveydenhuollossa potilaiden kokemusten ja tarpeiden ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää saavutettavia ja siten vaikuttavia palveluja.
Hankkeen keskiössä oli vapaaehtoisten potilasedustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten osallistuminen kehittämiseen palvelumuotoilun menetelmin. Aluksi pyrittiin ymmärtämään nykyisen tutkimusrekrytointiprosessin keskeisin haaste. Potilaiden rekrytointi tutkimuksiin tehdään usein kiireisen vastaanottotyön ohessa, jolloin ammattilainen ei aina ehdi tai muista ottaa tutkimusta puheeksi. Joskus potilas on jo valmiiksi kuormittunut uuden tiedon määrästä. Todettiin, että rekrytointi tulisi nähdä jatkumona, joka alkaa jo ennen vastaanotolle tuloa.
Työpajoissa vapaaehtoiset ja ammattilaiset ideoivat yhdessä uudenlaisia toimintatapoja tutkimuksista viestimiseen ja rekrytointiin. Lopputuloksena syntyi ”Tutkimus tutuksi” -toimintamalli, jota testataan parhaillaan käytännön sairaalatyössä. Potilaille tiedotetaan klinikalla toteutettavasta tutkimustyöstä kutsukirjeessä ja odotustiloissa. Tämä antaa aikaa pohtia omaa suhtautumista tutkimukseen osallistumiseen jo ennen hoitohenkilökunnan tapaamista. Vastaanottohuoneiden muistutustarroilla kannustetaan potilasta ottamaan itse tutkimus puheeksi, jolloin aloite ei jää vain ammattilaiselle. Lisäksi klinikan henkilökuntaa koulutetaan säännöllisin väliajoin ajankohtaisista tutkimuksista, joihin potilaiden on mahdollista osallistua. Uuden toimintamallin vaikutuksia arvioidaan kevään 2026 aikana.
– Erityisesti yliopistosairaalassa tieteellinen tutkimus on välttämätöntä parhaan mahdollisen diagnostiikan ja hoidon tarjoamiseksi ja tutkimus tulisi nähdä kaikkien yhteisenä tehtävänä. Tutkimusta tehdään potilaita varten ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että he ovat tutkimuksen kaikissa vaiheissa osallisia, toteaa Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje.
Tutkittavien osallisuus tutkimuksen kaikissa vaiheissa kuuluu nyt Aivotutkimusyksikön toimintamalliin
Hankkeen aikana Aivotutkimusyksikköön kehitettiin palvelukonsepti tutkittavien ja vapaaehtoisten osallisuuden vahvistamiseksi tutkimustoiminnassa. Monipuolisia ryhmätehtäviä ja keskusteluita sisältäneistä työpajoista yksikön henkilökunta sai tähän tarvittavaa osaamista. Potilaiden ja vapaaehtoisten rooli kokemusasiantuntijana nähdään yksikössä kiinteänä osana laadukkaan tieteellisen tutkimuksen toteutusta. Yksiköllä on laaja vapaaehtoisrekisteri, josta voidaan jatkossa kutsua ryhmiä erilaisten tutkimusten tarpeisiin.
– Vapaaehtoiset tuovat tutkimusprosessien suunnitteluun arvokkaita näkökulmia, joita henkilökunta ei tule välttämättä ajatelleeksi. Yhteistyöllä pystymme varmistamaan, että kaikki tutkimuksen osapuolet kokevat prosessin mielekkäänä, sanoo tutkimushoitaja Noora Veikkolainen.
Novartikselle kehittämishanke oli malliesimerkki julkisen ja yksityisen toimijan uudenlaisesta yhteistyöstä, jolla terveydenhuollon palveluita ja hoitopolkuja voidaan kehittää potilaita ja ammattilaisia rintarinnan osallistaen. Sujuva tutkimusrekrytointi edistää sekä potilaiden pääsyä uusiin hoitoihin että terveydenhuollon ammattilaisten arkea.
– Palkitsevinta hankkeessa oli nähdä, millä innolla ja uteliaisuudella kaikki osallistujat olivat eri vaiheissa mukana. Aihe oli merkityksellinen kaikille ja käydyt keskustelut opettivat varmasti jokaiselle jotakin uutta toisesta näkökulmasta. Lopputuloksena syntyvien ratkaisuiden ei useinkaan tarvitse olla mitään suurta ja resursseja vaativaa – ne voivat olla pieniä muutoksia, joilla vastataan täsmällisesti inhimillisiin tarpeisiin, kuvaa palvelumuotoilija Elina Lämsä Novartikselta.
Lisätietoa:
Eino Solje, Aivotutkimusyksikön johtaja, Itä-Suomen yliopisto, +358 50 56505 98, [email protected]
Elina Lämsä, palvelumuotoilija, Novartis Finland, +358 50 553 0666, [email protected]
